Kauppiaat tykittävät nyt vuoden parasta myyntiä – Riikka Huuskosen laatikkoon päätyi jo kymmenes varapuhelin, kun hän sai idean

Nyt ostetaan kalliimpia ja hienompia puhelimia, mutta määrältään aiempaa vähemmän. Puhelimen elinkaari on lyhyt, keskimäärin kaksi vuotta.

Miro Peltosella on tuliterä, viimeisen mallin mukainen puhelin. Elektronikkaliikkeessä opiskelun ohella työskentelevä Peltonen vaihtoi vielä toimintakuntoisen puhelimensa uuteen, ja sai siitä mukavasti hyvitystä. Kuva ja video: Juha-Petri Koponen / Yle
  • Tuija Veirto

Elektroniikkakaupassa eletään nyt vuoden kiivainta sesonkia. Black Friday -kampanja yhdessä joulun ja välipäivien kanssa kilisyttää kaupan kassaa.

Älypuhelinkaupassa marraskuun Black Friday -kampanja on vuoden suurin myyntikuukausi.

– Niitä myydään yli kolmanneksen enemmän kuin normikuukausina eli noin 210 000 kappaletta, kertoo hallituksen puheenjohtaja Markus Nummisalo Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:stä.

Yhdistys seuraa paitsi kaupan sisäänostoja, myös yritys- ja kuluttajakysyntää.

Silmälasipäinen Julius Pohjola hymyilee ja katsoo kameraan päin.
Julius Pohjolan kännykkä vaihtui viisi vuotta sitten. Hän ei kaipaa puhelimelta hienouksia. - Riittää, että puhelimella voi soittaa, laittaa viestejä ja olla yhteydessä muihin. Kuva: Juha-Petri Koponen

Matkapuhelimien myyntimäärät ovat laskeneet, mutta Nummisalon mukaan aiempaa enemmän kysyntää on hienommista ja kalliimmista puhelimista. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa 5G-verkon yleistyminen ja sometuksen trendit. Puhelimilta odotetaan uusia toimintoja ja kuvilta korkeaa laatua.

Puhelimet ovat myös kovassa käytössä. Matkapuhelin on käyttäjilleen hyvin henkilökohtainen, Nummisalon sanoin ”kuin kotiavain, joka kulkee aina mukana”.

Sen ostamiseen lahjaksi ei moni ryhdy, jos ei ole kyse pienemmistä lapsista.

– Pukinkonttiin päätyy todella paljon kuulokkeita, älykelloja ja muita oheistuotteita. Puhelimen kanssa on vaikeampaa, jokaisella on sille niin omat mieltymyksensä ja käyttötarpeensa.

iPhone puhelimia esillä Powerin myymälässä Lahdessa.
Älypuhelimia myytiin Elektroniikan tukkukauppiaitten seurannan mukaan viime vuonna noin 1,9 miljoonaa kappaletta, tänä vuonna myynnin ennakoidaan laskevan viitisen prosenttia. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Käytöstä poistetut kännykät nurkista pois ja kiertoon

Kun elektroniikan kulutus lisääntyy, myös siitä kertyvä jätevuori kasvaa. Sähkö- ja elektroniikkaromu onkin EU:n alueella nopeimmin kasvava jätelaji.

Lahden Radio- ja tv-museossa parhaillaan esillä oleva näyttely kannustaa laittamaan käytöstä poistuneet sähkö- ja elektroniikkalaitteet kiertoon, jotta raaka-aineet saataisiin jatkokäyttöön ja elektroniikkajätettä vähennettyä.

Vaaleahiuksinen Saana Nikula ja tumma Sara Mäkinen seisovat vierekkäin ja hymyilevät. Molemmilla mustat hupparit yllään.
Saana Nikula miettii uutta neljä vuotta vanhan puhelimensa tilalle, aiemmat kännykät ovat menneet hyvintekeväisyyteen. Sara Mäkisellä on pari vuotta vanha, hyvin toimiva laite. Kuva: Juha-Petri Koponen.
Vaaleisiin takkiin pukeutuneet Jasmin Forselius ja Kiia Virta katsovat kameraa kohti ja hymyilevät.
Jasmin Forseliuksen ja Kiia Virran mielestä varakännyköitä on hyvä olla olemassa. Niitä on molemmilla varastossa useampia. Kuva: Juha-Petri Koponen Yle

– Arviolta 80 prosenttia älypuhelimista ja 40 prosenttia kaikesta elektroniikkaromusta jää kierrättämättä. Käyttöikää nykyisillä matkapuhelimilla on keskimäärin kaksi vuotta, kertoo amanuenssi Riikka Huuskonen.

Näyttelyyn on koottu tietoiskuja ja henkilökunnan kaapeista ja varastoista kerättyä elektroniikkaromua.

– Idea lähti liikkeelle siitä, että löysin siivouksen yhteydessä kotoa kännykän, jota olin ajatellut käyttää varapuhelimena. Lopulta niitä löytyi muitakin, kahden hengen taloudestamme yhteensä kymmenen, Huuskonen naurahtaa.

Vitriinissä oransseja kuutioita, joissa infoa kännykän sisältämistä arvometalleista ja -aineista.
Matkapuhelimessa lähes kaikki on kierrätettävää, ja ne sisältävät myös pieniä määriä arvometalleja. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Digitalisaatiosta liikkeelle lähtenyt kehitys on johtanut aina vain pienempään ja hienosyisempään tekniikkaan niin, ettei laitetta voi eikä kannata useinkaan korjata. Myös lukuisat erilaiset latauslaitteet ja yhteensopimattomat akut lisäävät elektroniikkajätteen määrää.

Toisaalta ongelmaan on tartuttu, ja laitteilta alettu vaatia yhteisiä standardeja.

EU:ssa myytävissä digilaitteissa pitää olla yhteinen usb-c-latausliitäntä ensi vuoden loppuun mennessä. Euroopan unioni on myös hyväksynyt päätöksen, jonka mukaan kuluttajan on pystyttävä itse vaihtamaan laitteiden akut vuodesta 2027 eteenpäin.

Vanhat sähkö- ja elektroniikkalaitteet voi viedä maksutta niitä myyviin liikkeisiin tai eri puolilla Suomea sijaitseviin, virallisiin ser-keräyspisteisiin.