Selkämeri on kiinnostava paikka tuulivoimayhtiöiden näkökulmasta. Satakunnan edustalla on käynnissä tai käynnistymässä useita merituulipuistohankkeita.
Pisimmällä ulkomerelle rakennettavien voimaloiden suunnittelussa on ruotsalainen Eolus, jonka kaksi hanketta ovat jo ympäristövaikutusten arviointivaiheessa (YVA).
Itse merelle rakennettavat voimalat eivät ainakaan suunnitteluvaiheessa herätä samanlaisia tunteita kuin maalle rakennettava tuulivoima joskus saa aikaan. Toki esimerkiksi kalastajat ovat huolissaan esimerkiksi troolikalastukselle mahdollisesti aiheutuvista haitoista.
Sen sijaan merellä tuotettavan sähkön siirtoyhteydet mantereella ovat laajasti askarruttaneet kuntia ja kiinteistöjen omistajia rannikolla.
Esimerkkinä on Eoluksen jättimäinen Wellamo-niminen tuulipuistosuunnitelma. Tarkoituksena on rakentaa Selkämerelle jopa sata jättimäistä tuulivoimalaa noin 90 kilometrin etäisyydelle Satakunnan rannikosta.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman lausuntoaika päättyi tällä viikolla, ja suurin osa jätetyistä kommenteista liittyy mantereella tapahtuvaan sähkönsiirtoon.
Myös marraskuun alkupuolella järjestetyissä yleisötilaisuuksissa riitti väkeä, ja näissäkin tilaisuuksissa puhe kääntyi pääosin sähkönsiirtoon mantereella.
– Emme mitenkään yllättyneet asiasta, sillä osasimme varautua siihen toisen tuulipuistohankkeemme kokemusten perusteella, toteaa Eoluksen Wellamo-merituulipuiston projektipäällikkö Timo Lotti.
”Mielipiteillä on vaikutusta”
Lotti kertoo, että viime aikoina yhtiö on saanut varsin runsaasti viestejä esimerkiksi huolestuneilta maanomistajilta.
Yleisökierroksen jälkeen Eolus päätti järjestää 28. marraskuuta vielä erillisen tilaisuuden, jossa maanomistajat pääsevät tutustumaan siirtolinjojen reittivaihtoehtoihin tarkemmin.
– Olemme rohkaisseet ihmisiä tuomaan tässä vaiheessa mielipiteitään esille, vaikka aivan tarkkoja reittejä siirtovaihtoehdoille ei vielä ole määritelty. Yleisöltä tulevilla kommenteilla ja lausunnoilla on oikeasti merkitystä päätöksiin, Timo Lotti sanoo.
Manteereella kulkeville siirtojohdoille on ympäristövaikutusten arvioinnissa nimetty neljä vaihtoehtoa: Porin Tahkoluodosta Ulvilaan, Eurajoen Pihlauksenmaalta Raumalle, Eurajoen Pujonkulmasta Raumalle tai Pyhärannan Rihtniemestä Raumalle. Osa vaihtoehdoista vaatisi uusien siirtolinjojen rakentamista maastoon.
Esimerkiksi Eurajoen kunta on ollut huolissaan, että mahdolliset uudet voimalinjat halkoisivat alueita, joissa on sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta.
Huoli on herännyt myös muualla, kuten Meri-Porissa. Suunnitelmia uuden siirtoyhteyden rakentamisesta nykyiselle Tahkoluodon ja Ulvilan väliselle johtokäytävälle on pidetty ylimalkaisina ja puutteellisina.
Aikaa vaikuttaa asiaan on vielä runsaasti, sillä lopulliset päätökset siirtolinjan sijainnista tehdään vasta muutaman vuoden kuluttua. Projektipäällikkö Timo Lotin mukaan lopulliseen päätökseen vaikuttaa erittäin moni asia.
– Kyllä meidän täytyy tehdä ensin tämä YVA huolella loppuun, ja se valmistuu vasta vuonna 2025. Päätökseen vaikuttavat tietysti ympäristöasiat ja se, mihin sähkö lopulta siirretään.
Kyse on siis myös siitä, miten rannikkoalueen teollisuutta Satakunnassa voitaisiin kehittää.
Timo Lotti toteaa, että tarve uusille siirtoyhteyksille mantereella vähenisi, jos merellä tuotettava sähkö voitaisiin käyttää jo rannikolla teollisuuslaitoksissa. Mahdollisia paikkoja teollisuudelle ovat mm. Porin ja Rauman kaupunkien satamat.
Kelluva tekniikka kehittelyssä
Wellamo-tuulipuiston satakunta tuulivoimalaa tuottaisivat vuodessa sähköä noin 8–9 terawattituntia, mikä vastaa osapuilleen Loviisan ydinvoimalan sähköntuotantomäärää.
Ainutlaatuiseksi Wellamon tekee se, että voimalat on tarkoitus rakentaa kelluvalle perustalle. Eoluksen kumppanina tuulipuiston suunnittelussa onkin irlantilaistaustainen Simply Blue Group, joka vastaa nimenomaan kelluvan teknologian kehittämisestä.
Selkämerelle suunnitellussa kokoluokassa kelluvia rakenteita ei ole tuotantokäytössä vielä missään, mutta pilottilaitoksia on jo olemassa Pohjanmerellä.
– Lisähaasteena on, että teknologia pitää kehittää jäätyviin olosuhteisiin. Eli työtä tehdään kahdesta näkökulmasta niin, että voimalat olisivat mahdollisimman suuria, ja niin, että teknologia toimii täällä meidän erityisissä olosuhteissa, toteaa projektipäällikkö Timo Lotti.
Juttua muokattu klo 9.45: tarkennettu rannikon teollisuuden kehittämistä käsittelevää osiota.