YK:n jokavuotinen ilmastokokous alkaa huomenna torstaina Dubaissa Arabiemiraateissa.
Lue tästä jutusta kaksiviikkoisen jättikokouksen tärkeimmät pointit.
1. Dubain kokouksessa ratkeaa, pitääkö Pariisin ilmastosopimus
Maailman tärkein ilmastoteko Pariisin ilmastosopimus joutuu uskottavuusvaakaan Dubaissa.
Ilmastokokouksessa, öljykenttien keskellä punnitaan sopimuksen todellinen luonne eli se, ovatko maailman maat tehneet niin paljon päästövähennyksiä kuin ovat sopimuksessa luvanneet.
Ilmastosopimus solmittiin Pariisissa vuonna 2015. Se astui voimaan vuonna 2020.
Dubaissa maat suorittavat sopimukseen kirjatun viisivuotistarkastelun. Niiden julistamat kansalliset tavoitteet päästöjen vähentämisestä kootaan ensimmäistä kertaa yhteen.
Arvioita ja laskelmia lämpenemisestä julkaistaan eri tahojen toimesta joka vuosi, mutta Dubaissa julkaistaan aiempia painavampi arvio.
– Kokouksessa selviää, ollaanko yhä sillä polulla, jolla ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää kahteen asteeseen ja olisiko yhä mahdollista pysäyttää se puoleentoista asteeseen, Outi Honkatukia sanoo.
Nyt jo on selvillä, että maiden päästövähennyslupaukset eivät riitä siihen, mistä on sovittu. Jos maat toteuttaisivat lupauksensa, toimet johtaisivat yhä reilusti yli kahden asteen lämpenemiseen.
Dubain jättikokous voi pelastaa tilanteen kahdella tavalla, Honkatukia sanoo.
Kun tilanteen vakavuus on kaikille maille selvillä, ne voivat yhä nostaa tavoitteitaan vähentää päästöjä ja luvata toteuttaa ne kyllin nopesti.
Maiden pitäisi myös laatia mahdollisimman yhteinäinen poliittinen linjaus siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö pidemmällä aikavälillä lopetetaan kokonaan eikä vain vähennetä sitä.
Juuri fossiilisista polttoaineista käydään tänä vuonna kovin vääntö, uskoo Honkatukia.
– Nämä ovat erittäin vaikeita asioita erityisesti kokouksessa, jossa puhetta johtaa kansallisen öljy-yhtiön johtaja. Hän on jo sanonut, että näkee fossiilisilla polttoaineilla olevan roolin myös tulevaisuudessa.
2. Öljypomo puheenjohtajana voi tuhota ilmastokokouksen – tai pelastaa sen
Ilmastokokous öljyvaltiossa on herättänyt kysymyksiä, mutta isäntämaan valintaan ei liity epäselvyyttä. Kokous pidetään Dubaissa, koska YK:n systeemiin kuuluu, että kokous kiertää vuoron perään mantereelta toiselle.
Viime vuonna kokous pidettiin Egyptissä Afrikan mantereella. Vuonna 2021 se oli Euroopassa Glasgow'ssa.
Tänä vuonna vuorossa on Aasia. Dubai oli tiettävästi ainoa, joka halusi isännöidä massiivista kokousta. Valintatilannetta eri Aasian maiden välillä ei syntynyt.
Ilmastokokous fossiilisiin polttoaineisiin nojaavassa öljyvaltiossa on kuitenkin täynnä riskejä, jotka liittyvät siihen, millainen lopputulos on ilmaston kannalta.
Kokouksen puheenjohtaja Sultan Al Haber on paitsi poliitikko ja teollisuusministeri, myös Abu Dabin kansallisen öljy-yhtiön johtaja. Hänen vanavedessään kokouksen ovet avataan ennennäkemättömän suurelle määrälle öljy-yhtiöitä ja niiden lobbareita.
Puheenjohtajalla on ilmastoneuvotteluissa paljon valtaa. Hän tekee päätöksen muun muassa siitä, milloin kasassa on riittävä yhteisymmärrys siihen, että kokous voidaan päättää. Hän voi joko kuunnella kaikkia maita tasapuolisesti tai jättää kuuntelematta osaa.
Puheenjohtaja voi myös kirittää maita julkisesti päästöjen vähentämiseen. Niin teki esimerkiksi Alok Sharma kaksi vuotta sitten Glasgow'ssa, ja kokousta pidettiin onnistumisena.
– Hyvä johtaja voi pelastaa huonon kokouksen ja huono johtaja tuhota hyvän kokouksen, Honkatukia kuvaa.
EU vaatii Dubaissa, että kokouksessa linjattaisiin fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn käytön lopettamisesta kokonaan.
Öljyvaltioiden painotuksista voi sen sijaan seurata, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi nousee ilmastokokouksessa suureen rooliin. Tekniikka tarkoittaa päästöjen ottamista talteen suoraan tehtaiden piipuista ja niiden varastoimista.
– Riski on, että mennään sillä varjolla, että eihän tässä tarvitse mitään tehdä, kun päästöt voidaan ottaa talteen ja varastoida. Niiden vähentämisellä on kuitenkin kiire, Honkatukia sanoo.
Hiilidioksidin talteenotto kuuluu myös Suomen hallituksen ilmastotoimiin.
Ilmastokokous öljyvaltiossa on toisaalta myös mahdollisuus. Öljyvaltioista riippuu, muun muassa Kiinan ja Intian ohella, miten nopeasti globaalit ilmastopäästöt vähenevät lähivuosina.
– Mitä enemmän maat panostavat uusiutuvaan energiaan ja monipuolistavat oman taloutensa rakennetta niin ettei se perustuisi öljyyn, sen parempi.
3. Köyhät maat saivat tuhoja varten rahaston, nyt alkaa vääntö, kuka antaa siihen rahat
Dubaissa jatkuu myös keskustelu rahasta. Se alkoi kiivaana viime vuonna Egyptin kokouksessa. Siellä köyhät maat kaappasivat ilmatilan vaatimalla rahastoa, josta korvattaisiin ilmaston lämpenemisen aiheuttamia tuhoja.
Tulvat, myrskyt ja kuivuus näkyvät eniten köyhässä etelässä. Nämä maat haluavat, että vauraat teollisuusmaat kantavat vastuun aiheuttamiensa tuhojen korjaamisesta.
Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat tuottaneet leijonanosan globaaleista ilmastopäästöistä ja käytännössä aiheuttaneet nyt näkyvän ilmastonmuutoksen.
Ne myös harasivat rahastoa vastaan, mutta myöntyivät Egyptin kokouksen loppumetreillä. Nyt rahastoon etsitään rahaa.
– Rahoittajajoukossa tulevat olemaan perinteiset teollisuusmaat, mutta koska rahan tarve on valtava, tarvitaan myös vauraat, nousevat maat ja öljyntuottajamaat mukaan.
Kiina on aiemmin sanonut, ettei se halua rahoittaa tuhoja. Maailman suurin nykypäästöjen aiheuttaja neuvottelee ilmastokokouksissa yhä kehitysmaan statuksella.
Dubaissa väännetään myös ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Sitä varten ei ole lämpenemisen rajoittamisen tavoin laadittu vielä tarkkoja, määrällisiä tavoitteita.
4. Sodat kiristävät tunnelmaa, ja Dubaihin saapuu myös ei-toivottuja vieraita
Ilmastoneuvotteluja käytiin jo vuosi sitten sodan varjossa. Silloin jännitteet pysyivät pääosin pois ilmastonäyttämöltä.
Nyt ne ovat sen sijaan näkyneet. Ilmastokokousta valmistelevat tapaamiset ovat olleet aiempaa jännitteisempiä.
Osa maista on Honkatukian mukaan käyttänyt neuvotteluja muiden poliittisten viestiensä viemiseen.
Tänä vuonna kokoukseen saapuu myös Vladimir Putinin liittolainen, Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka. Myös Syyrian presidentti Bashar Al-Assad on vahvistanut tulonsa.
Venäjä on Honkatukian mukaan ottanut neuvotteluissa riitaisamman asenteen kuin vielä viime vuonna.
– Venäjä haluaa näkyä ja kuulua. Se keskittyy lähinnä EU:n sättimiseen. Jännitteet lisäävät kitkaa ja hidastavat sitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä eli vähentää päästöjä.
5. Lopuksi hyvä uutinen: Kiina ja Yhdysvallat jälleen puheväleissä
Ilmastoneuvottelujen kannalta yksi hyvä uutinen on ylitse muiden: Yhdysvallat ja Kiina ovat jälleen toimivassa keskusteluyhteydessä vaikeiden aikojen jälkeen.
Maiden halusta tehdä yhteistyötä ja ilmastotoimia riippuu käytännössä se, onko Pariisin ilmastosopimuksella todellista painoarvoa.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei aio saapua Dubaihin, mutta hän tapasi Kiinan presidentti Xi Jinpingin marraskuussa Kaliforniassa. Maat tulivat myös julki yhteisellä julkilausumalla.
Ne vahvistivat sitoutuvansa siihen, että Pariisin sopimukseen kirjattu 1,5 asteen tavoite pidetään yhä saavutettavissa. Maat myös totesivat muun muassa tukevansa yhteistyötä Dubain ilmastokokouksessa.
Kiina on tällä hetkellä maailman suurin ja Yhdysvallat toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Erityisesti Kiinan päästökäyrästä riippuu, mihin maapallon lämpömittari lähivuosikymmeninä asettuu.
Dubain ilmastokokouksesta on tulossa suurin koskaan järjestetty. Osallistujia odotetaan jopa 80 000 osallistujaa.