Valtioneuvosto päätti antaa jatkoaikaa saamelaisten totuus- ja sovintokomission työlle vuoteen 2025 loppuun saakka.
Lisärahoitus mahdollistaa komission järjestämien kuulemisten jatkamisen. Kuulemisten tarkoituksena on löytää keinoja, jotta saamelaisten oikeuksia ei loukata.
Komission puheenjohtaja ja komissaari Hannele Pokka kertoo, että komissio on tähän mennessä kuullut jo noin sataa saamelaista.
– Raha ja aika mahdollistavat sen, että voimme tehdä kuulemiset kunnolla. Olemme varautuneet siihen, että ensi vuonna kuulemme yhä ihmisiä.
Tähän mennessä suoritettujen kuulemisten perkaamisessa riittää työtä. Nauhoitetut ja luottamukselliset kuulemistilaisuudet käydään huolella läpi ja niiden tulokset analysoidaan. Sen jälkeen kuulemisista kirjoitetaan loppuraportti.
– Sitten mietitään, mitä tuomme esille valtiolle kaiken tämän. Nyt kuitenkin kuuntelemme totuutta ja sitä, mitä on tapahtunut ja teemme sen kaiken näkyväksi, kertoo Pokka.
Myös saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvja jatkaa työtään vuoden 2025 loppuun saakka.
Tavoitteena yhteensä 300 kuulemista ennen loppuraporttia
Tähän mennessä saamelaiset ovat osallistuneet kuulemistilaisuuksiin aktiivisesti. Tilaisuudet ovat olleet avoimia tapahtumia, joiden jälkeen on ollut mahdollista varata aika henkilökohtaista kuulemista varten. Tavoitteena on, että komissio ehtisi järjestää 300 kuulemistilaisuutta ennen vuotta 2025.
Kuulemistilaisuudet järjestetään täysin luottamuksellisina. Komissaari Hannele Pokka kertoo, että tilaisuuksissa on tullut esille aiheita, joita on tärkeää nostaa esille.
– Pystymmekö tekemään ehdotuksia, joita valtio lähtisi sitten toteuttamaan, jotta luotaisiin polkua sovinnolle. Se on varmasti pidemmän ajan asia, eikä sovinto noin vain synny, pohtii Pokka.
Saamelaiselokuvat ovat rohkaisseet kuulemistilaisuuksien osallistujia
Komission kuulemistilaisuuksissa on noussut esiin kielenmenetys ja siihen liittyvät eri sukupolvien kokemukset. Samat teemat ovat nousseet esille myös syksyllä ilmestyneissä saamelaiselokuvissa.
Komissaari Hannele Pokka kertoo, kuinka kolttasaamelaisten elämästä kertova Je’vida-elokuva rohkaisi ihmisiä osallistumaan myös kuulemistilaisuuksiin.
– Näillä elokuvilla on ollut selkeä vaikutus. Esimerkiksi ihmiset ovat katsoneet Je’vidan ja ymmärtäneet, että heillä myös voisi olla jotain kerrottavanaan. On useita syitä, miksi ihmiset ovat koko elämänsä vaienneet kokemuksistaan ja on tärkeää, että me komissiossa voimme ottaa vastaan ne kertomukset, sanoo Pokka.
Kuulemiset tärkein osa komission työtä
Komission jäsen Irja Jefremoff pitää nimenomaan kuulemisia tärkeimpänä osana komission työtä. Hän on ollut monessa mukana varsinkin koltta-alueella ja on kokenut kuulemistilaisuuksissa aitoa liikutusta, rehellisyyttä.
Hän on myös saanut uusia oivalluksia kuunnellessaan ihmisten kertomuksia. On koettu, että kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus viimeinkin kertoa tapahtuneista ikävistä, mutta myös iloisista asioista.
– Kuuleminen ja kuunteleminen on minulle erittäin luontaista ja olen tehnyt sitä paljon juuri täällä saamelaisalueella. Kuultavilla on ollut hyvinkin seikkaperäistä tietoa mukanaan kuulemistilaisuuksissa.
– Olen itsekin saanut lisää informaatiota tapahtuneista asioista, joten asia on koettu tärkeäksi, kertoo Irja Jefremoff.
Muiden virheitä ei ole syytä toistaa
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission apuna toimii historiallisen kontekstin asiantuntija tutkija Veli-Pekka Lehtola. Hän kertoo seuraavansa naapurimaiden vastaavien komissioiden työskentelyä ja arvioivan niiden kriittisiä kohtia.
– Tutkin historiallista taustaa. Samalla olen komission vakooja Ruotsin ja Norjan komissioihin päin ja kerron komissiolle niihin liittyviä kritiikin aiheita. Ne on otettu hyvin vastaan, sanoo Veli-Pekka Lehtola.
Lehtolan mukaan Suomen komission on syytä huolehtia prosessin läpinäkyvyydestä, ettei käy niin, että tätä työtä pidetään vain yhtenä komissiona monien joukossa.
Missä on totuus ja sovinto?
Lehtolan mukaan totuus tässä asiayhteydessä tarkoittaa kaikkien kuultavien henkilökohtaista totuutta. Sitä ei kyseenalaisteta.
– Totuus on jokaisen ihmisen oma kertomus, jonka todenperäisyyttä ei heti olla epäilemässä, vaan sen annetaan tulla sellaisenaan kerrotuksi, sanoo Lehtola.
Sovinto taas saavutetaan Lehtolan mukaan sillä, että saadaan näkyviin ne todelliset ongelmakohdat, arkipäivän solmukohdat.
– Kun niitä alkaa selvitä, niin myös ehkä alkaa löytyä niihin ratkaisumalleja, sanoo Lehtola.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission on tarkoitus saada loppuraportti valmiiksi ja tarjota toimenpide-ehdotuksia ennen 30. marraskuuta 2025. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, kolttasaamelaisten kyläkokoukselle ja saamelaiskäräjille.