Eläinsuojelurikokset ovat harvemmin näkyvästi esillä mediassa. Sen vuoksi monille voi olla epäselvää, millaisista rikoksista niissä on kyse ja millä perusteella tuomion voi saada.
Sosiaalisen median vaikuttajana tutuksi tullut Maria Nordin sai viime viikolla tuomion eläinsuojelurikoksesta, mistä on näkyvästi uutisoitu eri medioissa. Nordin aikoo valittaa tuomiosta. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Nordin tuomittiin muun muassa menettämään kissansa valtiolle, koska ei vienyt sitä kyynpureman jälkeen eläinlääkäriin. Voisiko näin käydä kenelle tahansa lemmikin omistajalle?
Eläinlääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Elli Valtonen on tutkinut eläinsuojelurikoksista vuosina 2011–2021 annettuja tuomioita, joissa kyse on ollut lemmikki- tai harraste-eläimistä.
Tyypillisin eläinsuojelurikos on Valtosen mukaan eläimen hoitoon liittyvä passiivinen laiminlyönti.
Eläinsuojelurikoksista kolme neljäsosaa on sellaisia, joissa eläin on jätetty vaille tarpeellista hoitoa. Noin joka toisessa tapauksessa eläin on kuollut tai jouduttu lopettamaan.
Myös Nordinin saamassa tuomiossa oli käräjäoikeuden mukaan kyse eläimen hoidon laiminlyönnistä. Nordin oli käräjäoikeuden mukaan jättänyt eläimet laissa tarkoitetulla tavalla tarpeellista hoitoa vaille.
Nordin ei vienyt loukkaantunutta kissaa ja kanaa eläinlääkäriin vaan hoiti niitä itse. Kumpikin elämistä jäi henkiin.
Nordin on kiistänyt syytteet eläinsuojelurikoksesta.
Nordin on perustellut aikomustaan valittaa tuomiosta sillä, että rikoksen pitää olla tahallinen. Hän oli hoitanut eläimiä itse.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen avaa tahallisuuden käsitettä lain näkökulmasta.
– Tahallisuus tarkoittaa tietoisuutta olosuhteista. Jos tietää, että eläin on loukkaantunut ja jättää sen viemättä eläinlääkärille, siinä täyttyy tahallisuuden kriteeri.
Oikeudessa arvioidaan, onko ihminen ymmärtänyt eläimen kärsivän
Nordin sai tuomion siitä, että hän ei vienyt loukkaantuneita eläimiä eläinlääkäriin. Kissaa oli ilmeisesti purrut kyy, ja käräjäoikeuden mukaan se olisi pitänyt viedä eläinlääkäriin.
Lemmikin saamaa kyyn puremaa hoidetaan tyypillisesti suonen sisäisellä tiputuksella ja kipulääkkeellä, eläinlääkäri ja väitöskirjatutkija Valtonen kertoo.
Rikosoikeuden professori Tolvasen mielestä Helsingin käräjäoikeuden Nordinille antama tuomio on hyvin perusteltu.
– Lemmikin omistajan pitää aina arvioida, onko eläin lääkärihoidon tarpeessa.
Väitöskirjatutkija Valtonen ei ota kantaa Nordinin saamaan tuomioon, mutta valottaa yleisellä tasolla eläimen hoidon tarpeen arviointia oikeudessa.
– Tyypillisesti oikeudessa arvioidaan sitä, että onko maallikko voinut havaita eläimen kokeman kivun.
Eläimen kipukäyttäytyminen on esimerkiksi vetäytymistä omiin oloihinsa tai kipukohdan nuolemista.
Eläimen hoidon laiminlyöntiä on puolusteltu hoidon kalleudella
Eläinsuojelurikoksista annettuihin tuomioihin perehtyneen Elli Valtosen mukaan eläimeen kohdistuvaa laiminlyöntiä perustellaan usein taloudellisilla syillä, kuten sillä, ettei ihmisellä ole ollut varaa viedä lemmikkiä eläinlääkäriin.
Neljäsosa eläinsuojelurikoksista annetuista tuomioista on ollut eläimiin kohdistettua väkivaltaa. Valtosen mukaan käytettyä väkivaltaa perustellaan oikeudessa esimerkiksi eläimen sopimattomalla käytöksellä tai eläimen kouluttamisella.
Valtosen mukaan tyypillisesti eläinsuojelurikoksista tuomitaan 30–40 päiväsakkoa ja joskus ehdollista vankeutta. Lisäksi voidaan määrätä eläintenpitokieltoa määräajaksi.
Käräjäoikeus tuomitsi Nordinin eläinsuojelurikoksesta sakkoihin. Lisäksi Nordin määrättiin eläintenpitokieltoon 2,5 vuodeksi.
Eläintenpitokielto tarkoittaa sitä, ettei siihen määrätty saa omistaa tai hoitaa eläimiä. Eläinpitokieltoon tuomitun henkilön omistamat eläimet tuomitaan menetetyksi valtiolle.
Nordinilla on edelleen kissa, jota kyy aikanaan puri. Eläintenpitokiellon takia hän joutuu nyt luopumaan siitä. Käräjäoikeus antoi Nordinille mahdollisuuden etsiä kissalle uusi koti, koska kyse on perheen yhteisestä lemmikistä.
Eläinsuojelurikoksista annetaan vuosittain yli 200 tuomiota. Valtosen mukaan tämä on vain jäävuoren huippu kaikista eläinten kaltoinkohteluista.
– Eläin ei koskaan pysty itse ilmoittamaan, mitä sille on tapahtunut. Tarvitaan aina silminnäkijä, joka uskaltaa tehdä rikosilmoituksen.
MOT:n selvitys vuodelta 2022 paljastaa, miten poliisi jättää eläinten törkeät laiminlyönnit ja jopa pahoinpitelyt tutkimatta. Vain murto-osa tapauksista etenee oikeuteen ja siellä tekijä selviää usein sakoilla.
Juttua täydennetty 12.1.2024 klo 16:26: Lisätty tieto, että tuomio ei ole lainvoimainen.