Tässä jutussa oleva video Gazan kaupungista on paljonpuhuva. Kuvat näyttävät tuhoa ja tuhoamista.
Tasaiseksi lanatun tienoon reunalla on puskutraktori, jonka katolla lepattaa Israelin lippu. Se lienee osoitus sotamenestyksestä ja Gazan saamisesta hallintaan.
Israelin armeija on painottanut, että sotatoimet Gazassa sujuvat suunnitelmien mukaan. Tavoitteena on Gazaa hallitsevan terroristijärjestö Hamasin tuhoaminen.
– Hamasin kitkeminen Gazasta on helpommin sanottu kuin tehty. En usko, että se on mahdollista.
Näin arvioi yhdysvaltalaisen Defence Priorities -ajatushautomon tutkija ja kolumnisti Daniel DePetris.
Hänen mukaansa Hamasin tuhoaminen on mahdotonta, koska se ei ole pelkästään sotilaallinen järjestö vaan myös sosiaalinen liike. Sen terveysasemat ja köyhäinapu soppakeittiöineen ovat osa monen gazalaisen arkea.
Daniel DePetris uskoo Israelin pian huomaavan, että Hamasin täydellinen tuhoaminen ei ole realistista.
– Israel tuhoaa kyllä Hamasin aseellisen kapasiteetin.
Vaatimus etnisestä puhdistuksesta
Lähtökohdat Israelin Gaza-operaation onnistumiselle eivät olleet suotuisat.
Hamas teki lokakuun 7. päivänä poikkeuksellisen raakalaismaiset terrori-iskut Israelin maaperälle. Iskut yllättivät tiedustelun ja armeijan täydellisesti, ja siksi nöyryytetty Israelin sotakone tahtoo pestä kasvojaan.
Gazan operaatioon onkin latautunut aimo annos tavallista suurempaa raivoa ja päättäväisyyttä.
Näistä syistä myös keskustelu operaation etenemisestä ja tavoitteista käy kovilla kierroksilla: Mitä Israel aikoo tehdä sitten kun Hamasin aseelliset kyvyt on nujerrettu?
Mikä on Israelin suunnitelma Gazan varalle sen jälkeen kun aseet vaikenevat?
Pääministeri Benjamin Netanjahun oikeistohallituksessa on tästä kovin monenlaisia näkemyksiä.
Hallituksessa oleva äärioikeisto on toivonut muun muassa Gazan pommittamista maan tasalle. On vaadittu jopa ydinaseen käyttöä Gazan tuhoamisessa.
– Äärioikeiston puheet ovat täysin vastuuttomia. Tämän taustalla on vaarallinen yhdistelmä pelkoa ja kostoa, sanoo lontoolaisen Chatham Housen Lähi-itään erikoistunut tutkija Yossi Mekelberg.
Nyt kun Israelin armeija on Gazan maaperällä, moni äärilaidan poliitikko on nähnyt tilanteessa eräänlaisen mahdollisuuksien ikkunan. Joidenkin mielestä siitä on avautunut näkymä muun muassa etniseen puhdistukseen.
Äärioikeistosta esitetään muun muassa Gazan palestiinalaisten pakkosiirtoa rajan yli Egyptin puolelle Siinain aavikolle.
Tuhottu Gaza terroristien kasvualusta
Israel on sotaoperaation aikana puskenut gazalaisia pois Pohjois-Gazasta.
Muun muassa Israelin hallituksen maatalousministeri Avi Dichter on sanonut, että tavoite on muodostaa pohjoisrajalle puskurivyöhyke. Sen tarkoitus on suojata rajan pinnassa olevat Israelin asutuskeskukset terrori-iskuilta.
Palestiinalaiset pelkäävät, että gazalaisten pakottaminen kohti etelää on alkusoittoa Gazan tyhjentämiselle.
– Netanjahu sanoo, ettei hän halua hallita Gazaa. Silti hän tahtoo, että Israel voi hallita alueen turvallisuutta täysin, tutkija Daniel DePetris sanoo.
Israelin poliittisen johdon puheet Gazan tulevaisuudesta ovat niin moninaisia, että on vaikea muodostaa tarkkaa kuvaa siitä, mikä on Israelin lopullinen päämäärä Gazassa.
– Israelin hallituksella ei ole selkeää suunnitelmaa Gazan varalle, DePetris sanoo.
Tämä johtuu siitä, että Israel ei ollut yksinkertaisesti laisinkaan varautunut miehittämään Gazaa. Eikä se haluakaan miehittää Gazaa pitkään, sanoo Mekelberg.
Gazan pitkäkestoinen miehitys olisi erittäin riskialtista. Kansainvälinen paine olisi valtava.
Israelin hallittavana olisi yli kaksi miljoonaa ihmistä, joiden elinolosuhteet sen armeija on täysin tuhonnut. Gazassa on yli miljoona sisäistä pakolaista, joilla ei tulituksen tauottua ole kotia, johon palata.
– Suurimmat kärsijät ovat gazalaiset, joilla ei ole mitään tekemistä Hamasin rikosten kanssa, mutta joita rangaistaan niistä, DePetris sanoo.
Näköalaton ja tuhottu Gaza on myös hedelmällinen kasvualusta Hamasin tai muiden äärijärjestöjen tuleville jäsenille.
Kuuntele tästä huhtikuussa 2009 esitetty Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma, joka valottaa silloin käydyn sodan vaikutusta lapsiin:
Israelin läheisellä liittolaisella Yhdysvalloilla on tuoretta kokemusta Irakin ja Afganistanin miehityksistä. Se on varoittanut Israelia miehityksen vaaroista.
– Jos Israel jättää tuhansia sotilaita Gazaan, se joutuu samaan tilanteeseen kuin Yhdysvallat oli kahden vuosikymmenen ajan Afganistanissa, DePetris muistuttaa.
Gaza YK:n ja arabimaiden holhoukseen?
Juuri nyt näyttää siltä, etteivät alueen muut merkittävät valtiot ja toimijat halua laajentaa konfliktia. Iran, Egypti, Turkki ja Libanonissa toimiva äärijärjestö Hizbollah ovat osoittaneet pidättyväisyyttä Gazan suhteen.
Kaikki kynnelle kykenevät ovat kuitenkin varmasti kiinnostuneita siitä, mitä Gazassa tapahtuu Israelin operaation jälkeen.
– Israel on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa sen on pakko miettiä tulevia vaihtoehtoja, DePetris sanoo.
Joka tapauksessa Gaza on nyt pommitettu niin pahoin, että sen uudelleenrakentaminen kestää vähintään vuosikymmenen.
Yksi hyvin todennäköinen vaihtoehto on, että Gaza siirtyy jollakin aikavälillä jonkinlaiseen kansainväliseen holhoukseen. Esikuvana voisi olla vaikka YK:n johtama väliaikainen hallinto Kosovossa.
Tutkijat ja kommentaattorit ovat esittäneet yhtenä skenaariona, että arabimaiden rauhanturvajoukko ottaisi Gazan hallintaansa. Toinen vaihtoehto olisi arabimaiden ja YK:n yhteinen rauhanturvaoperaatio. Siinä YK olisi vetovastuussa, mutta rahat tulisivat arabimaista.
– Yhdysvallat voisi olla mukana antamassa logistista, diplomaattista ja poliittista tukea, DePetris hahmottelee.
Vallanvaihtoja odotellessa
Yhdysvallat on antanut ymmärtää, että Gazan ja Länsirannan pitkän tähtäimen tulevaisuus voisi rakentua jollain lailla nykyisen palestiinalaishallinnon varaan.
Sen sijaan Israelin pääministeri Netanjahu suhtautuu palestiinalaishallintoon ja sen johtajaan Mahmoud Abbasiin epäillen.
Abbas on kuitenkin erittäin epäsuosittu palestiinalaisten keskuudessa. Hän ei ole mittauttanut kannatustaan vaaleissa sitten vuoden 2005, joten palestiinalaisten mielestä hänen valtansa oikeutus on hataralla pohjalla.
DePetris myös arvioi, että palestiinalaiset pitävät Abbasia Israelin sätkynukkena, joka hoitaa Israelin likaiset työt Länsirannalla.
– Ei palestiinalaishallinto voi mennä Israelin tankkien vanavedessä Gazaa hallitsemaan, Yossi Mekelberg sanoo.
Myös Netanjahun kannatus on omiensa keskuudessa heikko. Se on huvennut entuudestaan Hamasin terrori-iskun jälkihoidossa.
Siksi sekä DePetris että Mekelberg näkevät, että nyt on muutoksen aika.
– Israel tarvitsee uuden johtajan ja niin tarvitsevat palestiinalaisetkin, Mekelberg arvioi.
Eivät uudet johtajat välttämättä nosta Israelin ja palestiinalaisten välisiä suhteita pakkasesta lämpimään, mutta uuden alun he voisivat saada aikaan.
Tutkija Daniel DePetris on perin pessimistinen.
Hän arvioi, ettei viiden vuoden päästä ole itsenäistä Palestiinaa eli paljon puhuttu kahden valtion malli ei ole toteutunut.
Hän ennakoi, että Israel on vahvasti vastuussa Gazan turvallisuudesta ja osin sen hallinnasta. Lopullinen hallinta Gazasta on YK:lla.
– Hamasin aseellinen voima on heikentynyt, mutta sitä ei ole saatu nitistettyä, hän ennustaa.