Suomalaisella tuulivoimalla tehtyä vetyä halutaan Länsi-Eurooppaan paljon ja nopeasti.
Puhtaan vedyn vieminen suurina määrinä edellyttää vetyputkien rakentamista Suomesta Länsi-Eurooppaan, ja nyt EU näyttää kalliille hankkeille vihreää valoa.
Erityisesti Saksa hoputtaa vetyputkiverkoston rakentamista Suomesta Eurooppaan.
Saksa rakentaa päästöjensä leikkaamisen suurelta osin vedyn varaan. Maa aikoo kaksinkertaistaa vedyn tuotantonsa vuoteen 2030 mennessä. Tästä kunnianhimoisesta lisäyksestä huolimatta oma tuotanto kattaa vain kolmasosan tai korkeintaan puolet vedyn tarpeesta.
Loput eli 50–70 prosenttia pitää tuoda ulkomailta, esimerkiksi Suomesta.
– Hätä on valtava, ja siksi Saksassa suunnitellaan 10 000 kilometrin vetykantaverkkoa, sanoo maan teollisuus- ja energiapolitiikkaa hyvin tunteva Jan Feller.
Hän on Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Helsingissä.
Saksan nykyinen energiatuotanto ei ole Fellerin mukaan kestävällä pohjalla, sillä energiankulutuksesta kolme neljäsosaa on peräisin fossiilisista energialähteistä.
Nyt suurella muutoksella on kiire, sillä Saksan on määrä leikata päästöjään 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuonna 2045.
Ydinvoiman rakentaminen olisi yksi keino leikata päästöjä. Siitä keskusteleminenkin on kuitenkin Saksassa poliittisesti lähes mahdotonta, koska ydinvoima ja ydinase liitetään mielikuvissa kiinteästi yhteen.
Päästöjä voisi leikata myös tuulivoimalla, mutta tiiviisti asutussa maassa on vaikea löytää tilaa suurelle määrälle voimaloita.
Siksi Saksassa aiotaan turvautua vetyyn. Saksalaisille se on, kuten tutkimusministeri Stark-Watzinger sanoo, energiasiirtymän palapelin puuttuva pala.
Saksan tavoitteena on, että sillä olisi jo vuoteen 2030 mennessä 10 000 kilometrin putkiverkosto vedyn siirtämiseen. Osan verkostosta on määrä olla uutta putkea, osa vanhaa maakaasuverkkoa.
Verkostoon on suunniteltu valmiiksi liittymät myös kahdelle Suomesta tulevalle vetyputkelle. Suomesta haluttaisiin ostaa vetyä jokseenkin rajattomasti.
– Meillä on jonoksi asti Saksassa yrityksiä, jotka sanovat, että he mielellään ostaisivat Suomesta vihreää vetyä tai (siitä valmistettua) ammoniakkia, Feller sanoo.
Venäläisen putkikaasun loppuminen on ollut Saksan energiatuotannolle ja teollisuudelle raskas isku.
Ministeriö toppuuttelee
Suomen korkein energiavirkamies ei innostu EU:n ja Saksan vetysuunnitelmista.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen haluaa, että vety jalostetaan ensi sijassa Suomessa. Se on tärkeää sekä alan teollisuuden kehittymisen että Suomen hiilettömyystavoitteiden kannalta.
Hänellä on selvä näkemys rajat ylittävien siirtoputkien rakentamisaikataulusta.
– Minä sanoisin ihan suoraan, että se on epärealistinen.
– Meillä varmasti on joskus tulevaisuudessa hyvinkin mahdollisuuksia myös myydä vetyä, mutta ei se ihan lähivuosina tapahdu, Huttunen sanoo.
Hänen mukaansa verkon rakentaminen pitäisi aloittaa hyvin paikallisesti kohteissa, joissa on vetyä käyttäviä teollisia toimijoita.
– Teollisuuspoliittisesti ajatus voisi olla se, että myös nämä ulkomaiset investoijat ovat tänne tervetulleita, hän houkuttelee.
Valtionyhtiö innolla mukana
Saksan tavoitteena on, että putkihankkeet olisivat valmiita vain muutamien vuosien kuluessa, vuoteen 2030 mennessä. Ministeriössä aikataulu tyrmätään, mutta valtion kaasuputkiyhtiössä ajatellaan aivan toisin.
– Se on kunnianhimoinen aikataulu, mutta siihen pyritään, Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki sanoo.
Hän pitää ”erittäin merkittävänä”, että Suomesta Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan johtavat putkihankkeet ovat päässeet kärkkymään rahoitusta EU:n PCI-listalle.
Itse asiassa Suomen putket ovat listalla juuri Gasgridin aloitteesta.
Kärki tietää hyvin, että TEM:ssä ei suhtauduta vedyn vientiin innokkaasti. Hän kuitenkin muistuttaa, että juuri vientimahdollisuus on omiaan vauhdittamaan vetytaloutta myös Suomessa.
– Suomen uusiutuvan energian potentiaali on niin merkittävä, että meidän ei tarvitse valita käytetäänkö vetyä Suomessa jatkojalosteisiin vai viedäänkö sitä. Me voimme tehdä molempia.
Kärjen mukaan useat sijoittajat ovat kertoneet, että investoinnit näyttävät lupaavammilta, jos on varmuus siitä, että Suomesta on pääsy laajemmille Euroopan vetymarkkinoille.
Kilpailevat näkemykset vetytalouden suunnasta
Suuret investoinnit Suomen tuulivoimaan ovat hiljentyneet tänä vuonna. Taustalla on ollut rahoituksen kallistuminen, mutta myös sähkön hinnan laskeminen nollaan tai sen allekin tuulisina päivinä.
Jotta investointeja energiatuotantoon tulisi jatkossakin, sähkölle pitäisi olla riittävästi käyttöä.
Tavallista teräs- tai kemiantehdasta ei voida käynnistellä ja pysäytellä tuulivoiman tarjonnan mukaan, mutta vety olisi oiva keino hyödyntää vaihtelevaa tuulivoimaa. Näin voitaisiin ratkaista perustavalla tavalla energian varastoinnin ongelma.
Suomen vetytalouden suunnasta on kuitenkin kaksi kilpailevaa näkemystä.
Gasgridin Kärki uskoo vedyn viennin olevan Suomen etu ja tuovan tänne uusia investointeja. TEM:ssä vety haluttaisiin pitää omassa käytössä ainakin lähivuodet ja jalostaa se mahdollisimman pitkälle.
Energiakysymyksistä vastaava ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (Kok.) tuntuu asettuvan TEM:n näkemyksen kannalle.
– Edullisella puhtaalla sähköllä houkutellaan vedyntuottajia Suomeen. Haluamme, että vety myös jalostetaan Suomessa esimerkiksi kemian tuotteiksi ja polttoaineiksi, Mykkänen sanoi kesällä vieraillessaan vetylaitoksen työmaalla Harjavallassa.