Muistisairaiden hoidon mullistavaa aivopesuria ei ole vielä saatu käyttöön – lupahakemusta hidastanut Gazan sota

Aivopesuria on pidetty mahdollisena ratkaisevana tekijänä parantavien hoitojen kehittämisessä esimerkiksi Alzheimerin tautiin, aivolymfoomaan ja epilepsiaan.

Toiminallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi ihmettelee laatikoita, joissa on niin sanotun aivopesurin osia.
Professori Vesa Kiviniemi syyskuussa ottamassa vastaan aivopesuria. Kuva: Timo Nykyri / Yle
  • Henna Korkala

Aivopesuriksi nimettyä FUS LiFu -laitetta ei ole vielä päästy ottamaan käyttöön Oulussa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kaleva.

Laitteen koekäyttö oli tarkoitus aloittaa nopeasti sen jälkeen, kun laite saapui syyskuussa Ouluun, mutta laitteen lupahakemusta ei ole vielä saatu lähetettyä.

– Laite on valmiina, mutta ilman lupia sitä ei voi käyttää, kertoo toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi.

Jo syksyllä oli Kiviniemen mukaan tiedossa, että hakemuksen lähettämisessä voi kestää hetki.

Kiviniemi kertoo, että EU-lainsäädäntö on tiukentunut lääkinnällisten laitteiden osalta ja tästä syystä lupahakemus on ollut työläs. Osansa on ollut myös normaalilla arjella: on ollut sairastumisia ja resurssipulaa.

– Olen tehnyt niin paljon hommia, kuin olen ikinä pystynyt, Kiviniemi kertoo.

Myös maailman tilanne on hidastanut prosessia. Lupahakemukseen tarvittiin tietoja laitevalmistajalta Insighteciltä. Yksi sen pääkonttoreista sijaitsee Israelissa.

Kun sota syttyi Israelin ja Hamasin välillä, ei tietoja saatu niin nopeasti, kuin aluksi oli ajateltu.

Lupaprosessit ovat Kiviniemen mukaan lääkinnällisissä laitteissa isoja.

– Kyllä ne luvat sieltä tulee. Kaikki haluavat, että tämä tapahtuu nopeasti, mutta lupien täytyy olla tiptop-kunnossa.

Laitetta odotettiin Ouluun kuusi vuotta. Kiviniemen mukaan muutaman kuukauden odottelu ei sen rinnalla tunnu vielä kovin pahalta. Hän kuitenkin ymmärtää, miksi ihmisillä on niin kiire saada laite käyttöön.

– Kyllä sieltä joka päivä ihmiset ottaa yhteyttä ja kysyy, milloin oma läheinen, jolla on todettu dementia, pääsee aivopesuriin. Nuorimmat ovat nippa nappa 50-vuotiaita. Se pistää miettimään.

Aivopesuria on pidetty mahdollisena ratkaisevana tekijänä parantavien hoitojen kehittämisessä esimerkiksi Alzheimerin tautiin, aivolymfoomaan ja epilepsiaan.

– Luvat ensin kuntoon ja sitten tutkimus voi alkaa, Kiviniemi summaa.