Yliopistot eivät aio kasvattaa lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrää. Näin on ainakin Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistojen kohdalla.
Opetuspaikkojen lisääminen nousi keskusteluun opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen tutkimuksen myötä. Sen mukaan lääkäreitä on koulutettu koko 2000-luvun ajan liian vähän, mikä on johtanut palkkakilpailuun lääkäreistä ja lisännyt julkisia menoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen kertoo, että korkeakoulut päättävät aloituspaikoistaan itsenäisesti. Ne kuitenkin sopivat ministeriön kanssa muutaman vuoden ajanjaksoiksi kerrallaan siitä, kuinka monta tutkintoa korkeakoulujen tulisi tuottaa.
– Seuraavan sopimuskauden 2025-2028 tutkintotavoitteista sovitaan yliopistojen kanssa keväällä 2024 ja nelivuotiskauden sopimus neuvotellaan syksyllä 2024. Lääkärikoulutuksen laajennukseen ei tällä hetkellä ole osoitettuna lisärahoitusta, Korhonen kertoo.
Tarve opettajille ja tiloille
Ylen haastattelemat yliopistojen dekaanit kertovat, että opiskelupaikkojen lisääminen vaatisi lisää opettajia sekä tiloja.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Johanna Arolan mukaan lisäkoulutus on pitkä tie lääkäripulan paikkaamiseen.
– Valmis lääkäri on yleensä erikoislääkäri ja tästä kun lisätään koulutusta, on tuotos valmis vasta kahdentoista vuoden päästä.
Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Seppo Parkkilan mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan lääkärikoulutusta on lisätty. Tällä hetkellä Suomessa on koulutuksessa ja valmistuu enemmän lääkäreitä kuin koskaan aiemmin.
Lääketiedettä voi opiskella Suomessa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa.
Koulutuspaikkojen lisääminen on Parkkilan mielestä yksi tapa yrittää ratkaista lääkäripulaongelma. Hänestä tehokkaampi tapa voisi olla huomion kiinnittäminen siihen, minkälaista työtä lääkärit oikeasti tekevät.
– Viime vuosikymmenien aikana on aika paljon lisätty sellaisia hallinnollisia tehtäviä, jotka aikaisemmin eivät välttämättä kuuluneet lääkärille. Toisaalta myös työn vaativuus on aiheuttanut sen, että meillä on aika paljon lääkäreitä, jotka eivät tee täyttä työviikkoa.
Viime keväänä lääkäriksi valmistunut, Haminan terveysasemalla työskentelevä Aleksi Ahola tekee vajaata työviikkoa. Videolla hän kertoo, miksi.
Dekaanit: Oppilasryhmiä ei voi kasvattaa
Oppilasryhmien kasvattaminen ei ole Ylen haastattelemien dekaanien mielestä mahdollista. Opiskeluja tehdään paljon pienryhmissä ja suurempien ryhmäkokojen myötä opetuksen laatu tulisi kärsimään.
– Koulutukseen perinteisesti liittyy se, että tehdään paljon käsillä. Haastatellaan ja tutkitaan potilaita ja mitä suuremmat ryhmäkoot, niin sen haastavampaa se on ja sitä vähemmän oppilas saa henkilökohtaista ohjausta, Parkkila kertoo.
Lääketieteelliset tiedekunnat ovat Seppo Parkkilan mukaan tällä hetkellä taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa muutenkin.
Hän kertoo, että suurin syy siihen on se, että sosiaali- ja terveysministeriöltä tuleva korvaus yliopistoille erikoislääkärikoulutuksesta on alimitoitettu.
– Laskelmieni mukaan tällä hetkellä se korvaus, jonka me saamme erikoislääkärikoulutuksen, on vain kolmekymmentäviisi prosenttia todellisista kustannuksista. Kustannukset katetaan meidän normaalilla perusrahoituksella, jota me saamme opetus- ja kulttuuriministeriön kautta sekä muulla ulkopuolisella rahoituksella.