Kultaseppämestari Pekka Kulmala esittelee eri värisävyissä hohtavia jalokiviä helsinkiläisen kultasepänliikkeen pöydällä.
Harva osaisi ehkä arvata, että kaikki kivet ovat peräisin Suomesta.
– Kellanvihreitä ja vaaleansinisiä Luumäen beryllejä, punaisia granaatteja Lapista, korundeja Lemmenjoelta, ametisteja Luostosta, topaaseja Kymenlaaksosta ja kordieriitteja Keski-Suomesta, hän esittelee.
Liikkeen myymien suomalaisten jalokivien hinnat vaihtelevat muutamista sadoista euroista useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.
Kulmala luonnehtii suomalaisia kiviä maailmanluokan jalokiviksi. Hänen mielestään niiden erikoisuus on kotimaisten korujen sisältämä ainutlaatuinen tarina.
– Suomesta löytyy arvomineraaleja ja erilaisia jalometalleja. Suomalaiset kivet ovat toki samaa alkuainetta kuin muualtakin tulevat, mutta ne on tuotettu vastuullisesti, hän sanoo.
Yhä useampi haluaa tietää kiven alkuperän
Suomen kultaseppien liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman sanoo, että kotimaisille ja vastuullisesti tuotetuille koruille on yhä enemmän kysyntää.
Kihlmanin mukaan Suomessa ei ole varsinaista jalokiviteollisuutta, mutta maaperä on kuitenkin hyvin mineraalirikasta.
– Suomesta löytyy monenlaisia jalokiviä. Suurta teollista louhintaa ei ole, vaan toiminta on yksittäisten toimijoiden ja louhijoiden varassa. Sen sijaan Suomessa toimivat kultakaivokset ovat monikansallisia yrityksiä.
Jalokivilöydöksiä saatetaan löytää louhoksesta tai pieninä kiteinä esimerkiksi tietyömaan tai kallioräjäytyksen yhteydessä.
Harvoin niitä kuitenkaan löytyy täysin sattumalta. Viitteitä jalokivistä on saattanut löytyä esimerkiksi geologisten tutkimusten yhteydessä.
Kihlman pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa Suomesta löytyisi aiempaa enemmän jalokivistä kovinta ja arvokkainta, eli timanttia.
– Timantteja on jo löytynyt Suomesta ja tutkimukset osoittavat, että niitä saattaisi löytyä enemmänkin. Moni varmasti ajattelee, että luonnon timantteja olisi vain Afrikassa.
Kihlmanin mukaan ostajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisesti tuotetuista koruista, joiden alkuperä on kuluttajan tiedossa.
– Suomalaiset jalokivet on kaivettu ja hiottu sääntöjen mukaisesti eikä Suomessa käytetä lapsityövoimaa tai riistoa. Koko tuotantoketju on läpinäkyvä ja vastuullinen, hän sanoo.
Itsenäisyyspäivän vastaanottoa seuratessa kultaseppämestari Pekka Kulmalan katse kääntyy näyttäviin kaula- ja korvakoruihin. Sormukset eivät juurikaan tv-ruudun läpi erotu.
Tänä vuonna Kulmala on lainannut Linnan juhliin näyttävän korusetin sopraano Mari Palolle.
– Laadukas koru kestää aikaa ja voi olla käytössä jopa joka päivä. Koru on pieni esine, joka sisältää paljon näkymättömiä ja aineettomia arvoja, Kulmala sanoo.
Korjaus 5.12. kello 19:30: muutettu sana graniitti tekstissä granaatiksi