Talvi koittaa Ukrainassa erittäin vaikeaan aikaan. Rintamalinjat ja lännen tuki ovat jäätymässä, ja sisäpolitiikka on pitkästä aikaa myllerryksessä.
– Ukraina on nyt oikeasti vaarassa hävitä sodan, varoittaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Hänen mukaansa juuri nyt on vaarana, että rintamalinjat lukkiutuvat paikoilleen ja lännen aseellinen tuki tyrehtyy. Venäjä saisi kerätä rauhassa voimiaan ja aloittaa muutaman vuoden päästä uuden suurhyökkäyksen, jossa yksin jääneen Ukrainan koko olemassaolo olisi uhattuna.
Moshes varoitti jo syyskuun alussa Helsingin Sanomien mielipideosastolla, että Venäjä on valmis jatkamaan kulutussotaa luottaen siihen, että länsi väsyy ensin.
Nyt niin näyttää olevan käymässä.
Viime viikolla Yhdysvaltain senaatti torppasi presidentti Joe Bidenin hallinnon miljardien dollarien tukipaketin Ukrainalle.
EU:ssa Ukrainan aseistamisen lopettamiseksi kampanjoivat avoimesti jo Unkari ja Slovakia sekä Hollannin tuore vaalivoittaja Geert Wilders.
Lisäksi vaikutusvaltainen saksalaislehti Bild uutisoi pari viikkoa sitten, että Saksa ja Yhdysvallat olisivat hiljaisesti painostamassa Ukrainaa neuvottelupöytään Venäjän kanssa rajoittamalla asetoimituksia.
Jos valta Valkoisessa talossa vaihtuu ensi vuonna republikaaneille ja etenkin Donald Trumpille, Ukrainalle on tiedossa vielä paljon kylmempää kyytiä.
– Tämä on Ukrainalle todella, todella vaikea hetki, Arkady Moshes sanoo.
Sisäiset kiistat repivät Ukrainan johtoa
Ukrainan johdossa vallitsee kaksi osin ristiriidassa olevaa tarinaa siitä, miten puolustussota sujuu.
Ensimmäistä tarinaa edustaa optimistinen presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hänen mukaansa lännen aseavulla Ukraina on lyömässä Venäjän ja vapauttamassa kaikki miehitetyt alueet Krimiä myöten.
Uudempaa ja varovaisempaa tarinaa edustaa asevoimien komentaja, kenraali Valerii Zalužnyi. Hän kirjoitti marraskuussa The Economist -lehdessä paljon huomiota saaneen kolumnin, jonka mukaan sota on pattitilanteessa, josta ei selvitä ilman lännen merkittävää lisätukea.
– Jos asevoimien komentaja sanoo, että olemme vaikeuksissa ja presidentti sanoo uskovansa voittoihin, viestit kuulostavat liian ristiriitaisilta, sanoo ohjelmajohtaja Moshes.
Viime päivinä kansainvälisissä medioissa onkin julkaistu useita raportteja Ukrainan johdon välisistä syvenevistä jakolinjoista, jotka henkilöityvät suosittuihin sota-ajan kansallissankareihin Zelenskyiin ja Zalužnyiin.
– Politiikka on palannut Ukrainaan, Moshes sanoo.
Sillä hän tarkoittaa, että hyökkäyssodan alussa syntynyt ennennäkemätön poliittinen yksimielisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen on heikkenemässä.
Arkipäiväisempi sisäpolitiikka tekee paluuta, vaikka sodan vuoksi syksyn parlamenttivaalit peruttiin ja ensi kevään presidentinvaalit perutaan. Joulukuun alussa Kiovan vaikutusvaltainen pormestari Vitali Klytško syytti Zelenskyiä vallan keskittämisestä itselleen ja ilmaisi tukensa kenraali Zalužnyille.
Zelenskyillä edessä Churchillin karu kohtalo
Zelenskyin tilanne on aiempaa tukalampi. Hän joutuu selittämään muun muassa, miksi Ukrainan vastahyökkäys ei ole edennyt suurten odotusten mukaisesti. Vastauksia vaativat niin liittolaiset kuin omat kansalaiset.
Presidentin oli tarkoitus puhua Yhdysvaltain senaatille ennen viime viikon äänestystä uudesta tukipaketista. Yllättäen hän perui viime hetkellä, syytä ilmoittamatta.
Moshes uskoo perumisen johtuvan siitä, että Zelenskyi tiesi, ettei saisi senaattoreilta enää seisovia aplodeja.
– Häneltä oltaisiin kysytty vaikeita kysymyksiä korruptiosta, vallan keskittymisestä ja siitä, miten Ukraina on käyttänyt Yhdysvalloilta tähän mennessä saadut avustukset, Moshes sanoo.
Zelenskyin kannatus on yhä Ukrainassa korkeaa, mutta se on laskusuunnassa samalla, kun kenraali Zalužnyin kannatus nousee.
Moshesin mukaan osa ukrainalaisista on kyllästymässä Zelenskyiin ja valtavirtamediaan, joiden ylioptimistiset julistukset eivät vastaa sodan todellisuutta.
– Kansa haluaa muutosta. Jos muutosta ei saada aikaan rintamalla, sitä halutaan sisäisesti, Moshes sanoo.
Zelenskyiä on usein verrattu Britannian toisen maailmansodan aikaiseen päättäväiseen pääministeriin Winston Churchilliin. Näin tekee myös Moshes, joka muistuttaa, että Churchill hävisi vaalit heti sodan päättymisen jälkeen – siitäkin huolimatta, että Britannia kuului sodan voittajiin.
”Lännen on pakko herätä”
Sisäiset jakolinjat heikentävät Ukrainan taistelutahtoa, mutta niistä huolimatta todellinen uhka tulee edelleen ulkopuolelta, Moshes painottaa. Ukraina voi menestyä sodassa vain lännen päättäväisemmällä tuella. Nykyinen kehitys näyttää päinvastaiselta.
Länsi on Moshesin mukaan antautunut liikaa Zelenskyin luotsaamalle toiveajattelulle Ukrainan mahdollisuuksista ja Venäjän heikkoudesta. Lisäksi lännellä ei ole strategiaa, joka linjaisi, mitä se haluaa Ukrainan tukemisella saavuttaa.
– Kaikkien lännessä pitäisi ymmärtää, että totuuden hetki on käsillä. Jos Ukraina kaatuu, mitä tahansa voi tapahtua.
Moshes tarkoittaa jopa suoraa sotaa Venäjän ja Naton välillä.
Kun taistelut Ukrainassa taukoavat, Venäjä voi jopa kuudessa vuodessa koota joukkonsa hyökkäykseen jotakin Nato-maata vastaan, arvioi Saksan ulkopoliittinen tutkimuslaitos DGAP marraskuussa. Sen raportin mukaan tässä tilanteessa Venäjän hyökkäys sotilasliiton jäsenmaahan on vain ajan kysymys, johon Naton täytyy valmistautua.
– Venäjän hyökkäys esimerkiksi Baltian maihin muuttuu mahdolliseksi heti kun Venäjä uskoo, että se voi onnistua, raportissa sanotaan.
Puolan tuoreempi arvio on vielä synkempi. Maan kansallisen turvallisuusviraston BBN:n johtaja Jacek Siewiera sanoi joulukuun alussa, että Naton itäisten jäsenmaiden täytyy olla valmiita torjumaan Venäjän hyökkäys kolmen vuoden sisällä.
Vaikka Suomessa Ukrainan sota on edelleen etusivun uutinen, Moshes muistuttaa, että suuressa osassa Eurooppaa näin ei enää ole.
Sodasta on tullut arkipäivää. Moshesin mukaan lännessä ajatellaan virheellisesti, että rintamalinjojen lukkiutuminen nykysijoilleen tarkoittaisi vuosikausien unohdettua asemasotaa, jollaista Itä-Ukrainassa käytiin vuosina 2014–22.
Näin ei tutkijan mukaan kuitenkaan käy, koska sota on nyt niin laajamittainen. Ukrainan romahdus on mahdollinen, ja se muuttaisi Euroopan turvallisuustilanteen täysin.
– Tähän lännen on pakko herätä. Ukrainalla on vielä mahdollisuus, jos länsi viimein päättää avustuksen lisäämisestä. Vielä ei ole myöhäistä, mutta kyse on enää kuukausista.