Maakotkan pesimätulos onnistui tänä vuonna jo toista vuotta peräkkäin. Metsähallituksen petolintuseurannassa havaitut maakotkan pesinnät ovat vakiintuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana 100–200 onnistuneeseen vuotuiseen pesintään.
– Paikoin kanalintuja ja erityisesti jäniksiä on riittänyt tänä vuonna maakotkan ruuaksi, tämä on vaikuttanut positiivisesti pesintään, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Merikotkan pesiä tavanomaista vähemmän
Merikotkan pesintä sen sijaan notkahti poronhoitoalueella tänä vuonna. Poronhoitoalueella pesi 121–138 merikotkaparia, mikä on normaalia vähemmän.
Pesinnät onnistuivat keskimääräistä heikommin Keski-Lapissa ja Koillismaalla, missä merikotkien määrä on poronhoitoalueella runsain.
Syitä heikolle pesimätulokselle ei tiedetä.
– Merikotkat syövät kalaa. Siksi pesimäkaudella, erityisesti kun vesistöt ovat sulana, merikotkalla on maakotkaa vakaampi ravintotilanne, ja merikotkan pesinnät onnistuvat maakotkaa vakaammin, Siivonen sanoo.
Siivonen arvioi, että seurannan onnistuminen, kevättalven olosuhteet eri alueilla tai ravintotilanne ovat voineet vaikuttaa huonompaan pesimätulokseen.
Tunturihaukka onnistui, mutta kanta ei ole kasvussa
Myös Lapin pohjoisimmilla tunturialueilla pesivän tunturihaukan kanta pienenee, vaikka tänä vuonna pesintä onnistuikin hyvin.
Tunturihaukka on arktinen laji, joka ei koskaan ole ollut Suomessa yleinen. Pesivän kannan koko on nyt Suomessa 18–22 paria.
Tunturihaukkojen määrään vaikuttaa riekkojen määrä. Riekko on tunturihaukan tärkein ravinto.
Muuttohaukan pesintätulos oli puolestaan keskinkertainen.
Muuttohaukka elää Suomessa pääosin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pesivän muuttohaukkakannan koko oli tänä vuonna 249–307 paria. Asuttujen reviirien määrä on ollut hitaassa laskussa.
– Muuttohaukka pesii pääosin suolla ja vaihtaa pesäpaikkaa helpommin kuin risupesiin pesivät lajit. Siksi pesinnän seurantakin on haastavampaa, Siivonen sanoo.
Metsähallituksen Luontopalvelut seuraa vuosittain neljän petolinnun pesintää pesätarkastusten avulla. Laskentaan osallistuu myös vapaaehtoisia lintuharrastajia.