Järvien nopea jäätyminen voi lisätä happikatoa myöhemmin talvella, Lappajärvessä sinilevää marraskuussa

Happikato lisää järvien rehevöitymistä ja voi johtaa kalakuolemiin.

Lähikuvassa on jäätynyt järvenjää.
Järvivedet kylmenivät nopeasti marraskuussa ja kuun loppuun mennessä kaikki järvet olivat jäässä Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella. Arkistokuva. Kuva: Petri Niemi / Yle
  • Ari Vihanta

Järvien nopea jäätyminen voi aiheuttaa happiongelmia monilla pohjalaisjärvillä myöhemmin talvella.

Nopean jäätymisen vuoksi pohjanläheinen alusvesi jäi lämpimäksi, mikä Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan ennustaa happiongelmia lopputalvesta. Toisaalta vedet ovat jäätyneet varsin korkealle tasolle, mikä lisää järvien happivarastoja

Happipitoisuuksien laskua on havaittu jo esimerkiksi Alavuden Edesjärvellä.

Hapen loppuminen voi johtaa kalakuolemiin, se lisää myös järven kuormitusta kun pohjasta liukenee normaalia enemmän fosforia.

Kylmistä säistä ja pimeästä vuodenajasta huolimatta Lappajärvellä havaittiin marraskuun alussa voimakas ja monilajinen sinileväesiintymä. Levää havaittiin rannoilla eri puolilla järveä. Näin myöhäinen sinileväkukinto on harvinainen, muttei ely-keskuksen mukaan tavaton.

Jokien virtaamat olivat alkukuussa varsin suuria, mikä näkyi myös veden laadussa. Vakavat happamuushaitat jatkuivat pienissä rannikon läheisissä joissa, happaminta oli Vöyrinjoella, Laihianjoella ja Sulvanjoella. Suuremmissa joissa happamuushaittoja ei esiintynyt.