Yhä useampi lapsi toivoo kirjeissään joulupukilta legopakettien ja muiden lelujen sijaan maailmanrauhaa. Ilmiö on ollut näkyvissä jo pitkään, mutta on voimistunut aivan viime vuosina.
– Niin kauan kuin joulupukki on kirjeitä saanut, rauhan ja hyvän tahdon toiveet ovat olleet vakiotoiveissa. Viime vuosina sellaiset kirjeet ovat selkeästi lisääntyneet, Rovaniemellä sijaitsevan joulupukinpostin esihenkilö eli pääpostitonttu Katja Tervonen sanoo.
Joulupukin postikonttori vastaanottaa joka vuosi noin puoli miljoonaa joulupukille osoitettua kirjettä ympäri maailmaa. Kaikki kirjeet avataan ja luetaan joulupukin postissa. Muutama tuhat onnekasta saa joulupukilta myös vastauskirjeen.
Kirjeitä tulee erityisen paljon Itä-Euroopan maista kuten Puolasta. Napapiirin pukki saa kirjeitä myös esimerkiksi Ukrainasta. Tähän juttuun siteeratut lasten kirjeet ovat tänä vuonna Ukrainasta joulupukille saapuneita kirjeitä.
– Joulupukki on poliittisesti sitoutumaton hyvän tahdon lähettiläs. Mutta kyllähän rauhan toive tulee esille erityisesti juuri näissä Ukrainasta tulleissa kirjeissä, Tervonen sanoo.
Myös aikuiset kirjoittavat satoja tuhansia kirjeitä joulupukille
Kaikki 500 000 kirjettä eivät suinkaan ole lasten lähettämiä. Tervosen arvion mukaan liki puolessa kirjeitä lähettäjinä on nuoria ja jopa aikuisia.
– Nuorten ja aikuisten kirjeet ovat aika erilaisia kuin lasten kirjeet, Tervonen sanoo.
Niissä näkyy Tervosen mukaan koko elämän kirjo.
– Aikuisilla ja nuorilla ihmisillä on usein tarve purkaa joulupukin kirjeisiin omia tunteita. Ne ovat enemmän päiväkirjamaisia, hieman kuin terapeutille kirjoittaisi, Tervonen sanoo.
”Rakas joulupukki, olen 44-vuotias, enkä ole ikinä kirjoittanut sinulle. Jos tunnet lottojumalan, puhu hänelle minun puolestani. En panisi pahakseni, jos saisin tukun rahaa, jolla maksaa velkani pois ja eläisin mukavasti. Toki maailmassa on nyt paljon levottomuutta ja sairautta. Toivoisin, että voisimme elää kaikki rauhassa, mutta tiedän, että se on iso toive, jopa sinulle joulupukki.”
Nainen, 44 vuotta
Rauhantoiveet ja ylipäänsä aikuisten into kirjoittaa joulupukille päiväkirjamaisia kirjeitä kertovat paljon ympäröivästä maailmasta, sanoo Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto.
– Aika monessa maassa uskonnollisuus ja uskominen jumalaan on vähentynyt. Ehkä joulupukki mielletään jollain vähän vastaavalla tavalla yliluonnolliseksi hahmoksi, jolla on auktoriteettia ja tietoa, ja jolla olisi suuremmassa mittakaavassa käsitys siitä, mihin oma elämä on matkalla ja mikä on merkityksellistä ja tärkeää.
Sinkkonen: On hellyttävää, että uskoudutaan satuolennolle
Pitkän uran lastenpsykiatrian erikoislääkärinä tehnyt, lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen ja mielenterveyden asiantuntija, Jari Sinkkonen ei näe mitään pahaa siinä, että lapset ja hieman isommat uskoutuvat joulupukille.
– Ajatellaan varmaan, että joulupukki on hyvä, ja kun joku on 100-prosenttisesti hyvä, sille on helppo kertoa, että nyt ei mene hyvin. Se on aika hellyttävää, että uskoutuu jollekin täydellisen hyvälle satuolennolle ja purkaa tunteitaan.
Kirjeiden muuttuminen lelukatalogeista rauhanpyynnöiksi kertoo Kuusiston mukaan karua viestiä siitä, millaisessa todellisuudessa nykylapset kasvavat.
– Olisihan se ihanaa, jos kaikilla lapsilla voisi olla päällimmäisenä mielessä se, että saisinpa legopaketin.
Niin ei vain ole.
– Aikuiset ajattelevat joskus, etteivät lapset tajua, mutta se on lasten aliarvioimista. He aistivat kyllä huolet vanhemmista ja näkevät lööpit ja kaiken ahdistuksen.
Kuusiston mukaan lasten huolet eivät rajoitu vain Ukrainaan tai muihin sodista ja levottomuuksista kärsiviin maihin. Sama ilmiö näkyy myös Suomessa.
Pahinta lasten hyvinvoinnin näkökulmasta on, jos lapsella on olo, että asioista ja huolista ei voi puhua.
– Silloin lapset eivät pääse purkamaan pelkoja, eivätkä puhumaan niistä. On hyvä, että niistä tunteista voi kertoa silloin edes sille joulupukille.
Suomeksi käännetyt ukrainalaislasten kirjeet lukee videoilla rovaniemeläinen Maija Loukusa.