Hyvinvointipalveluita työelämän käyttöön tarjoavien Smartumin ja Epassin tilastoissa vuodenvaihde näkyy selvänä piikkinä liikuntaetujen käytön suhteen.
– Kesäkuukausiin verrattuna vuoden viimeisinä viikkoina edun käyttöönotto voi olla jopa kymmenkertainen, Smartumin kaupallinen johtaja Mika Peuralahti kertoo.
Epassilla ero vuoden vilkkaimman ja hiljaisimman päivän välillä on jopa 30-kertainen. Vuoden viimeiset päivät ovat todella vilkkaita, ja liikuntaetuja lunastetaan aivan viimeisille minuuteille saakka.
– Etenkin kuntosalijäsenyyksiä hankitaan loppuvuodesta. Toki tästä on tullut monelle tapa, koska he ovat joskus ostaneet vuosikortin joulukuussa ja se uusitaan joka vuosi samaan aikaan, Epassi Finlandin toimitusjohtaja Niklas Löfgren kertoo.
Vuoden vilkkain aika liikuntaetujen suhteen on kuitenkin vasta vuodenvaihteen jälkeen, kun uudet edut jaetaan. Etujen käyttö on noin 50 prosenttia korkeampi tammi-helmikuussa kuin loppuvuodesta. Myös tässä kysyntäpiikissä kuntosalit ovat kärkisijoilla.
Aloittelija saa varmasti apua
Porin Kuntokeskuksen yrittäjän, Ann-Mari Mäkelälammin mukaan joulun jälkeen ja alkuvuodesta osa asiakkaista on juuri liikuntaetujen käyttäjiä, mutta heidän salillaan liikuntaetujen käyttäjät eivät ole merkittävin asiakasryhmä.
Joulukuusta on tullut Mäkelälammin mukaan yksi vilkkaimmista kuukausista uusien jäsenyyksien suhteen.
– Heti kun joululta sali aukeaa, niin korttia tullaan lataamaan.
Kuntosalien suosion kasvaessa kysyntähuippuja on tullut lisää vuoden varrelle. Mäkelälammi rohkaisee, että uuden harrastuksen voi aloittaa koska vain.
– Jokainen on joskus ollut salilla ensimmäistä kertaa. Tänne voi ihan vapaasti tulla, vaikka vaarin vanhoissa verkkareissa.
Omavastuuosuus enää harvalla käytössä
Työnantajien tarjoaman edun suuruus vaihtelee työpaikoittain. Keskimäärin he maksavat työntekijälleen 250-300 euroa vuodessa. Suurimmillaan summa voi olla 400 euroa.
Valtaosa verovapaan liikuntaedun saavista työntekijöistä saa sen käyttöönsä ilman omavastuuta.
– Liikuntaedun omavastuuosuus on jäänne ajalta, jolloin etu jaettiin liikuntaseteleinä ja työnantaja halusi varmistaa, että setelit tulee käytettyä, Mika Peuralahti sanoo.
Nykyään työnantajat maksavat ainoastaan käytetyistä eduista, jolloin omavastuuosuus ei ole niin merkittävä.
– Ilman omavastuuta aktivoidaan helpommin työntekijät, jotka eivät muuten ehkä ostaisi liikuntapalveluita, Niklas Löfgren kertoo.
Enää noin viisi prosenttia työnantajista käyttää omavastuuosuutta, joka Smartumilla on 10–60 prosenttia. Toisin sanoen näissä tapauksissa 100 euron liikuntapalvelun ostamisesta työntekijä maksaa 10–60 euroa ja työnantaja maksaa loput.