Suomalaiset ovat tunnetusti olleet innokkaita harrastamaan rahapelejä. Lottokuponkeja on täytetty kädet väristen ympäri maata vuosikymmeniä. Kaupan kassalla vaihdossa tulleet kolikot on sujautettu ohikulkiessa peliautomaatin kitaan.
Viime vuosina pelaamisessa on tapahtunut historiallinen käänne.
Veikkauksen pelikate eli sinne hävitty rahamäärä on pudonnut viidessä vuodessa neljänneksen. Myös pelaajien määrä on vähentynyt.
Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo, että rahapelaaminen on myös muuttunut.
– Eniten on vähentynyt fyysinen rahapelaaminen kauppojen ja huoltoasemien automaateilla, kun taas ulkomaille järjestelmän ulkopuolelle pelaaminen on kasvanut.
Kauppojen ja huoltoasemien peliautomaattien tuotto on suorastaan romahtanut. Viisi vuotta sitten automaatit tuottivat 680 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2022 enää vajaat 130 miljoonaa euroa.
– Syitä ovat pakollinen tunnistautuminen, tappiorajat, estot ja automaattien lukumäärän vähentäminen. Myös käteisen rahan käyttö on vähentynyt, Nummikoski arvioi.
Pelaamisen väheneminen näkyy selvästi myös Pelaajabarometri-tutkimuksissa. Tampereen yliopiston tutkija Jani Kinnusen mukaan käänne on historiallinen.
– Kehitys on näkynyt jo usean vuoden. Kun raha-automaatit koronan vuoksi suljettiin, pelaaminen ei enää palannut entiselle tasolle, Kinnunen sanoo.
Suomalaiset käyttivät rahapeleihin vielä viisi vuotta sitten 2,1 miljardia euroa. Arvioiden mukaan summa on muutamassa vuodessa pudonnut jopa 500 miljoonaa euroa.
Tunnistautuminen ja tappiorajat taustalla
Pelaamisen vähenemisen taustalla on useita muitakin syitä kuin korona. Tunnistautuminen tuli pakolliseksi raha-automaateissa jo vuonna 2021 ja kuponkipeleissä toukokuun alusta 2023.
Tämän vuoden alusta myös raha-arvan ostajien pitää tunnistautua.
Veikkauksen mukaan raha-automaattien määrä on muutamassa vuodessa lähes puolittunut. Myös tappioraja eli summa, jonka pelaaja voi kuukaudessa tai vuodessa hävitä, on osaltaan hillinnyt pelaamista.
Rahapelit ovat Suomessa Veikkauksen monopoli, mutta niitä pelataan myös ulkomaisilla rahapelisivustoilla.
Kaikesta suomalaisten pelaamisesta Veikkauksen markkinaosuus on pelikatteella mitattuna kaksi kolmasosaa.
Arviot Veikkauksen ulkopuolisesta pelaamisesta vaihtelevat suuresti. Kilpailu- ja kuluttajaviraston kevään 2023 raportissa on arvioitu, että ulkomaisilla sivustoille hävittäisiin reilut 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Pelaajabarometrien perusteella viime vuonna rahapelejä pelasi ainakin joskus kaksi kolmasosaa suomalaisista. Säännöllisesti pelaavia oli reilu kolmasosa, mikä on selvästi vähemmän kuin 2010-luvun lopulla.
Pelaajabarometriin vastasi 1071 manner-Suomessa asuvaa.
Pelien vapauttamisessa iso riski
Hallitusohjelman mukaan rahapelijärjestelmää on tarkoitus uudistaa kuluvalla hallituskaudella. Osa peleistä jäisi edelleen Veikkaukselle, mutta esimerkiksi verkon kasinopelit ja vedonlyönti vapautettaisiin kilpailulle lisenssijärjestelmällä.
Peluurin yksikönpäällikkö Inka Silvennoista se huolettaa, koska vapautumassa olevat pelit ovat niitä, jotka aiheuttavat eniten riippuvuutta.
– Sellaisten pelien mainonnan täyskieltoa kannattaisi harkita. Veikkauskaan ei saa niitä enää markkinoida, sanoo Silvennoinen.
Rahapelaamista tutkivan Jani Kinnusen mielestä tappiorajat pitäisi uudessa tilanteessa yhtenäistää.
– Sillä varmistetaan, ettei ongelmapelaaja siirry toisen pelinjärjestäjän sivulle, kun edellisen tappioraja on täyttynyt, sanoo Kinnunen.
Veikkauksen Velipekka Nummikoski suhtautuu mainontakieltoon ja yhteisiin tappiorajoihin varauksella.
– Jos lisenssiehdot tehdään liian tiukoiksi, ulkomaiset peliyhtiöt eivät lähde mukaan järjestelmään, vaan pelaaminen ulkopuolella jatkuu. Myös yhteisen tappiorajan asettaminen teknisesti olisi todella hankalaa, ellei jopa mahdotonta.
Rahapelaamisen vapauttamista kilpailulle lisenssijärjestelmän kautta Nummikoski pitää sinänsä oikeana ratkaisuna. Lisenssijärjestelmän avulla myös muut toimijat saadaan maksamaan veroa, jolla pelaamisen haittoja ehkäistään.