Elokuvalippujen keskihinta on noussut Suomessa parissakymmenessä vuodessa seitsemästä eurosta 12 euroon, käy ilmi Suomen filmikamarin tilastoista vuodesta 2004 vuoteen 2022.
Tuona aikana alan kehitys on ollut nopeaa ja jo vuosien ajan lippujen keskihintaa ovat nostaneet myös erikoissalit, joita esimerkiksi elokuvateatteriketju Finnkino markkinoi arjen luksuksena ja teknisenä huippulaatuna.
Vuoden 2023 osalta tietoja on marraskuun loppuun asti. Näillä tiedoilla elokuvalipun keskihinta on 13,05 euroa.
– Finnkinon markkinaosuus on 60 prosenttia, heidän hinnottelupolitiikkansa vaikuttaa keskihintaan, kommentoi Suomen filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen.
Suomen filmikamari on elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö, jonka jäseniä ovat Suomen elokuvateatteriliitto ja Suomen elokuvatoimistojen liitto.
Finnkinolla on 17 elokuvateatteria kahdellatoista paikkakunnalla.
Arkipäivän liput ovat Finnkinolla edullisempia kuin viikonloppujen. Hinnat vaihtelevat saleittain. Halvimmillaan elokuviin pääsee arkipäivisin sarjalipulla, jolloin lipun hinta on keskimäärin noin 8 euroa. Kalleimmat liput maksavat yli 20 euroa.
Arvonlisäveron nosto näkyisi lippuhinnoissa
Katsojamäärät ovat nyt 10 prosenttia pienemmät kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana. Perinteisesti katsojamäärät jakautuvat ennalta-arvattavasti eri kuukausille. Yleensä elokuvissa kävijöiden määrä laskee kesää kohti mennessä.
– 2023 oli erikoinen vuosi: Barbie ja Oppenheimer tekivät sen, että heinäkuusta tuli kaikkien aikojen paras heinäkuu katsojamäärässä ja taloudellisesti, Koistinen kertoo.
Heinäkuussa lipun keskihinta myös kohosi korkeimmalle, 14,41 euroon.
– Premium-salien, erikoissalien ja palveluiden lisääntyminen on vaikuttanyt myös valtakunnalliseen keskihintaan. Erikoissalien suosiosta voi päätellä, että ne ovat olleet järkeviä investointeja. Ihmiset haluavat käydä niissä, Koistinen sanoo.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kaavailee pääsylippujen arvonlisäveron nostoa vuonna 2025 nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin.
– Jos elokuva-alalla laskettaisiin arvonlisäveroa, meidät lainsäädännöllä velvoitettaisiin viemään se sataprosenttisesti hinnoitteluun. Ja meitä valvottaisiin viranomaisen toimesta. Sen pitää toimia samoin myös toiseen suuntaan, kuvailee Bio Rex Cinemas -ketjun toimitusjohtaja Aku Jaakkola.
Bio Rex Cinemas on 13 teatterillaan Suomen toiseksi suurin elokuvateatteriketju.
Sarjaliput Suomen erikoisuus
Suomessa elokuvasarjalippukulttuuri on vahva.
– Se on aika ainutlaatuista. Muissa maissa on kanta-asiakaskortteja ja jopa kuukausimaksuja, Koistinen sanoo.
Esimerkiksi Norjassa Nordisk Film Kino laajensi kuukausilippukäytäntöään muun muassa Osloon Bergenin hyvien kokemuksien jälkeen.
275 kruunua, noin 24 euroa, maksamalla voi katsoa elokuvia niin paljon kuin ehtii kuukauden ajan. Yritys haluaa näin haastaa suoratoistopalvelut.
Vastaavaa ei ole Finnkinossa suunnitteilla, kertoo elokuvateatteriketju Finnkinon kaupallinen johtaja Hannele Wolf-Mannila.
– Kuukausilippu on mielenkiintoinen ajatus. Sitä kannattaa arvioida, hän sanoo.
Kuukausilippu ei ole yksiselitteinen ja helppo asia, näkee Bio Rex Cinemasin Jaakkola.
– Rahanjako ei ole helppoa. Se on nähty musiikki- ja kirjabisneksessä. Kuukausimaksullisissa palveluissa tekijät ovat kokeneet olevansa epäreilussa asemassa ja se on herättänyt paljon keskustelua, Jaakkola muistuttaa.
Korjattu 9.1.2024 klo 9.50 Toisin kuin jutussa luki, 60 prosenttia elokuvateattereista ei ole Finnkinon. Finnkinon markkinaosuus on 60 prosenttia.