Unkari hajottaa EU-maiden rintamaa Ukrainan tukemisessa ja pitää lämpimiä suhteita Venäjään. Mistä on kysymys – tanssiiko Unkari Venäjän pillin mukaan, jotta edullisen kaasun ja öljyn tulo Venäjältä ei katkeaisi?
Unkarilainen energia-alan asiantuntija Attila Holoda ja unkarilaissyntyinen, Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy vastaavat kysymykseen yksimielisesti.
Unkarin olisi täysin mahdollista irtautua venäläisestä energiasta, mutta Viktor Orbánin hallituksella ei ole siihen halua.
Kaasun hinnalla on suuri merkitys äänestäjien arkeen, sillä valtaosa kotitalouksista lämpiää kaasulla. Mutta halpa energia ei ole todellinen syy Venäjä-myönteisyydelle.
– Unkarin hallitus selittää kansalle, että venäläinen kaasu on unkarilaisille halpaa, mutta tämä ei ole totta, Holoda sanoo Budapestista Ylen puhelinhaastattelussa.
Holoda on ollut Unkarin kehitysministeriön energiaosaston alivaltiosihteeri ja on arvostettu asiantuntija ja Aurora Energy -konsulttiyhtiön toimitusjohtaja.
Hänen on vaikea nähdä järkiperusteita maansa energiapolitiikan Venäjä-sidonnaisuuteen.
Tiivistä Venäjä-kytkyä ei voi perustella hinnalla
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Unkari on lähes 90-prosenttisesti riippuvainen tuontienergiasta, erityisesti kaasusta ja öljystä. Kaasusta 95 prosenttia tulee Venäjältä, öljystä 65 prosenttia.
Holodan mukaan Venäjän kaasutoimitusten hinta on sidottu hollantilaisen TTF-kaasupörssiin eikä kaasu siten ole unkarilaiselle sen halvempaa kuin ostettuna muualta Euroopasta.
– Hinta ei ole meille muita lähteitä edullisempaa. Energia-alalla ei ymmärretä, miksi hallitus haluaa ostaa venäläistä kaasua, Holoda sanoo.
Tuonti olisi myös käytännössä mahdollista, sillä Unkarin kaasuputkiverkosto on yhteydessä Euroopan verkostoon Romanian, Slovakian, Itävallan ja Kroatian kautta.
Holodalla on tilanteesta synkkä tulkinta.
Hän sanoo ”liikkeellä olevan huhuja”, joiden mukaan Venäjän kanssa on tehty kulissien takana sopimuksia siitä, millä tavalla kaasua ostetaan valtioyhtiö Gazpromilta. Huhujen mukaan monilla yksityisillä yhtiöillä on sormensa pelissä, kun kauppa käy Venäjän valtionyhtiön kanssa.
Tänä talvena Unkari on entisestään kasvattanut ostojaan Venäjältä tulevien Ystävyys- ja Veljeys- nimisten öljy- ja kaasuputkien kautta.
Vaihtoehtoja venäläiselle energialle siis olisi, mutta kaikki riippuu maan hallituksen politiikasta ja geopoliittisesta halukkuudesta, Holoda analysoi.
Näkemys on pitkälti sama Miklóssylla.
– Unkarin hallituksella on erityisesti poliittista tahtoa kehittää kauppasuhteita venäjään.
Itävalta on osoitus siitä, että energian ostaminen ei välttämättä johda myötäilypolitiikkaan. Itävalta on hyvin riippuvainen Venäjän tuontienergiasta, mutta ei silti tee Venäjän presidentin Vladimir Putinin mieleistä EU:n ja Ukrainan vastaista politiikkaa.
EU-tukien jäädyttäminen ei tepsi
Miklóssyn mukaan Venäjän kauppasuhteiden säilyttämisen ja edelleen vahvistamisen taustalla ei ole ainakaan pelkästään raha, vaan Orbánin ja Fideszin syvällisempi samanmielisyyden kokemus nyky-Venäjää kohtaan.
– Unkari on seurannut hyvin tarkkaan, millä tavalla presidentti Putin on keskittänyt valtaa ja ottanut kokonaisvaltaista kontrollia Venäjällä. Tämä on kulkeutunut myös Unkarin päätöksentekoon peruslinjaksi.
Orbanin Fidesz-puolueen Unkari ei siis myötäile Venäjää pakon edessä vaan omasta halustaan. Tämän vuoksi edes EU:n tukimiljardeilla ei ole ollut toivottua tehoa.
Tilanne ajaa hankalaan asemaan EU:n, joka yrittää eri keinoin saada Unkarin noudattamaan oikeusvaltio- ja demokratiaperiaatteita tai olemaan mukana EU:n Ukrainan tukemisessa.
Yhtenä keinona on ollut Unkarin EU-tukien jäädyttäminen. Viime viikolla komissio kuitenkin taipui ja lupasi maksaa Unkarille kymmenen miljardia euroa sen osuutta koheesiorahastosta. Tämän jälkeenkin EU:lla on jäädytettynä yli 20 miljardia euroa Unkarin tukirahaa.
Voisiko tukiraha olla porkkana, jolla Unkarin EU-vastainen änkyröinti olisi sittenkin pehmitettävissä ja välit Putinin Venäjään etäännytettävissä?
Kumpikaan asiantuntija ei usko, että ihailu Putinia kohtaan voidaan muuttaa rahalla. Holoda arvioi, että riippuvuus Venäjän energista tulee pysyy nykyisellään, ellei sitten EU puutu tähän selvästi nykyistä kovemmilla keinoilla.
– Venäjä haluaa käyttää tätä asetta EU:ta vastaan ja siinä Orbán on Putinin apuna, Holoda luonnehtii.
Myöskään Katalin Miklóssy ei pidä toiveikkuutta perusteltuna: Unkarin suunta ei tule kääntymään niin kauan kuin Fidesz-puolue on vallassa, eikä vallanvaihdosta ole merkkejä.
– Fidesz on tehnyt kaikkensa, että valta ei hevillä vaihdu. Vaalilainsäädäntö on muokattu sellaiseen kuntoon, että valtaa on täysin mahdotonta vaihtaa demokraattisella tavalla.
Ensin Brexit, sitten Huxit?
Miklóssyn mukaan on perusteltua kysyä, haluaako Unkari pysyä EU:n jäsenenä.
Unkari on suurimpia EU-tukien saajien maan jäsenmaksuihin verrattuna, mutta 2030-luvulla nettosaaja on muuttumassa nettomaksajaksi.
– Viktor Orbán itse on sanonut, että siinä vaiheessa kun Unkarista tulee Euroopan unionissa nettomaksaja, ei ole enää järkeä pysyä jäsenenä. Tässäkin näkyy, mitä Unkarille tarkoittaa Euroopan unioni, lähinnä rahaa.
Hänen mukaansa useimmat unkarilaiset pitävät maansa EU-jäsenyyttä luonnollisena.
Kuuntele: Ohjaako vain energiariippuvuus Venäjästä Unkarin EU- ja Ukraina-politiikkaa, Katalin Miklóssy?
Unkarin hallituksen ohjailema media on arvostellut kuluneet kymmenen vuotta EU:ta, jonka kannatus onkin vähitellen heikentynyt. Nyt noin 40 prosenttia kansalaisista pitää EU-eroa mahdollisena.
Unkarilaiset eivät ole mitenkään yhdessä rintamassa kannattamassa maansa hallituksen venäjämyönteistä linjaa. Yleisestä hallituksen kannatuksen suuruudesta ja suhtautumisesta EU:ta kohtaan on epävarmuutta, sillä Unkarissa media on tiukasti hallituksen ohjauksessa.
Holoda sanoo kuitenkin empimättä, että nykyisessä politiikassa kyse ei ole Unkarin, vaan Orbánin EU-linjasta.
Katso tästä, miten Attila Holoda selittää Unkarin mahdollisuuksia vähentää Venäjä-riippuvuutta: