Vuodesta 2024 piti tulla vety-Suomen rakentajille hetki, jolloin lapiot isketään tonttiin. Yle listasi viime keväänä 26 vihreän vedyn teollista hanketta, joista peräti kuudentoista oli määrä siirtyä rakennusvaiheeseen joko tänä tai ensi vuonna.
Vuoden kuluessa realismi – joku voisi sanoa pessimismi – on vallannut alaa.
Joulukuussa noista 26 hankkeesta peräti 14 on siirtänyt rakentamisen tai tuotannon aloituksen aikataulua myöhemmäksi. Tai peruuttanut suunnitelmat kokonaan.
Vantaan Energia suunnitteli vetyyn pohjautuvan polttoaineen valmistusta jätevoimalaitoksensa yhteyteen. Rakentamisen oli määrä alkaa jo tänä vuonna, mutta suunnitelma kaatui.
– Tällä hetkellä EU-sääntely ei kohtele fossiilisperäisen jätteen energiahyödyntämisestä syntyvää hiilidioksidia kestävänä raaka-aineena ja tekee hankkeen toteutumiseen sellaisenaan toteutuskelvottoman, liiketoiminnan kehityspäällikkö Matias Siponen kuvaa sähköpostissa.
Samansuuntaisen viestin kertoi energiayhtiö St1, joka oli suunnitellut aloittavansa ensi vuonna synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksen rakentamisen Lappeenrannassa.
– On ilmennyt, että hankkeen riittävään kannattavuuteen liittyy vielä liikaa epävarmuuksia kehittymättömän markkinan vuoksi. Tämä tilanne on sekä tieliikenteessä että meriliikenteessä. Lisäksi investointikustannukset ovat nousseet merkittävästi alkuperäisestä arviosta, yhtiöstä kerrottiin.
Projekti ei etene alkuperäisessä aikataulussaan perussuunnitteluvaiheeseen. Hanketta ei ehkä aivan lopullisesti kuopattu, mutta hiljaiselta tulevaisuus näyttää.
Alla olevaan interaktiiviseen karttaan on koottu Suomen vihreän vedyn hankkeet. Keltainen väri tarkoittaa, että vuoden aikana on tullut pientä tai suurta jarrua suunnitelmiin.
Helen: ”Tukipäätökset viivästyttävät”
Vantaan Energian ja St1:n lisäksi moni muukin yrittäjä on jäänyt odottelemaan matalampia korkoja, asiakkaiden heräämistä, direktiivien muutoksia, virkamiesten lupia, tai valtion tukia.
Odottajien joukossa on esimerkiksi sähköyhtiö Helen, jonka laitoksessa oli määrä muuntaa tuuli- ja aurinkosähköllä tuotettu vihreä vety polttoaineeksi.
Alkuperäisen arvion mukaan rakentaminen olisi alkanut jo kuukausia sitten ja tuotanto pyörisi jo ensi vuoden lopulla. Näin ei käynyt.
– Suurimpana myöhästymisen syynä on työ- ja elinkeinoministeriön tukipäätöksen viivästyminen. Arviomme mukaan tuotanto voisi käynnistyä vuoden 2026 aikana, mikäli hankkeesta tehdään myönteinen investointipäätös, kertoo vetyliiketoimintaamme luotsaava Tuukka Hartikka.
Myös Nesteen vetyhanke myöhästyy. Rakentamisen piti alkaa ensi vuonna, mutta johtaja Outi Ervasti kertoo Ylelle, että näin ei tapahdu ennen kuin poliitikot tekevät työnsä.
– Vihreän vedyn valmistamisen kustannus on huomattavasti kalliimpaa kuin fossiiliperäisen vedyn. Lainsäädännön pitää velvoittaa kuluttajia myös hyödyntämään vihreää vetyä tai siitä valmistettuja tuotteita, Ervasti sanoo.
Käytännössä Nesteellä toivotaan, että vihreän vedyn avulla jalostettua polttoaineita ryhdyttäisiin sekoittamaan autojen ja muun liikenteen polttoaineisiin samaan tapaan kuin biopolttoaineitakin sekoitetaan.
Neste aikoo valmistaa ja käyttää vihreää vetyä jalostamollaan Porvoossa. Jalostamon ilmastoa lämmittävät hiilidioksidipäästöt vähenisivät reippaasti.
Suomalainen Ren-Gas kaavailee liikennepolttoaineiden tuotantolaitoksia kuudelle paikkakunnalle. Ainakin parin laitoksen rakentamisen oli määrä alkaa jo tänä vuonna. Näin ei ole tapahtunut. Toimitusjohtaja Saara Kujalan mukaan viivästymisessä on kyse ”aikataulun tarkentumisesta suunnittelun edetessä”.
– Hankekehitysportfoliomme on kasvanut yhdellä uudella hankkeella Keravalla, ja lisäksi laitoshankkeemme edistyvät ripeästi muillakin laitospaikoillamme Tampereella, Lahdessa, Kotkassa, Mikkelissä ja Porissa.
Esimerkiksi Ren-Gasin Tampereen tuotantolaitos on saanut merkittävän tuen Työ- ja elinkeinoministeriöltä.
Inkoon teräsyhtiön aikataulu siirtyi
Suurin osa Suomen vetyhankkeista liittyy polttoaineisiin. Ne eivät kuitenkaan ole ainoita aikatauluistaan jääneitä.
Inkooseen uutta terästehdasta valmisteleva Blastr Green Steelin alkuperäinen tavoite tuotannon aloittamiselle oli vuosi 2026 ja sitten vuosi 2027. Nyt tähtäin on vuosikymmenen lopussa – luvituksen etenemisestä riippuen.
Teräsyhtiö SSAB selvitti Fortumin kanssa yhteistä vetyhanketta. Tuo yhteistyö kuitenkin kaatui ja yhtiöt kehittävät nyt vetymahdollisuuksia omine nokkineen.
Ahvenanmaalaisen Flexensin ammoniakkitehdas Kokkolassa on sekin jäänyt puolisen vuotta jälkeen aikatauluistaan.
– Vihreän siirtymän lopputuotteiden kysynnän varovainen kehittyminen on tällä hetkellä edelleen alan pullonkaula, muotoilee toimitusjohtaja Berndt Schalin.
Unelma puhtaasta teollisuudesta
Vihreä vety syntyy tuulivoimalla tuotetusta sähköstä sekä vedestä elektrolyysereiksi kutsutuissa laitteissa.
Siitä voidaan jalostaa polttoainetta liikenteelle tai raaka-aineita kemianteollisuudelle. Sen avulla voidaan tehdä entistä puhtaampaa terästä ja jopa ruokaa. Vetyä voidaan käyttää myös ylimääräisen sähköenergian varastona tuulettomien hetkien varalta.
Tulevat vuodet kertovat, kuinka paljon uutta teollisuutta Suomeen syntyy.
Suurilla hankkeilla on taipumus viivästyä. Ja niillä on taipumus peruuntua. Alusta asti on ollut selvää, että kaikki hankkeet eivät etene maaliin asti.
Kuitenkin alalle kuuluu myös hyvää. P2X Solutionsin työmaalla Harjavallassa on juhlittu jo harjakaisia. Ruokaproteiinia valmistava Solar Foods on saanut tehtaansa valmiiksi Vantaalla.
Ja vaikka jäte-energialaitos Westenergyn vetylaitos Mustasaaressa käynnistyisi vuoden alkuperäistä aikatauluaan jäljessä, on hanke myös kasvanut 90 miljoonasta liki 140 miljoonaan euroon.
Ja luontokin kiittää.
– Edellisen suunnitelman mukaan oli määrä ottaa talteen 10 prosenttia hiilidioksidipäästöistämme. Tässä uudessa hankkeessa hyödynnämme lähes kaiken piipuista tulevista hiilidioksidipäästöistä, toimitusjohtaja Olli Alhoniemi totesi.
Alla oleva video kertoo, miten vedestä ja uusiutuvasta sähköstä saadaan vetyä.