Vantaalla kauppajätti Keskon keskusvarastolla trukit viuhuvat sulavasti korkeiden hyllyjen välissä.
Maksym Chervonnyi kuuntelee, mitä varastojärjestelmä pyytää häntä poimimaan kyytiin juuri tästä kohtaa ja pysäyttää trukin. Hänen kuulokkeissaan järjestelmän robotti puhuu englantia.
Keräilytyö robotin ohjaamana on ukrainalaiselle mieluisampaa kuin kynän ja paperin kanssa työskentely.
– Ilman tätä järjestelmää tulisi enemmän virheitä, Chervonnyi sanoo.
Hankalinta työssä on hänen mukaansa laatikkotetris, eli elintarvikkeiden myyntipakkausten sijoitteleminen rullakoihin mahdollisimman tasaisesti.
Parasta taas ovat ihmiset. Kaikki luottavat toisiinsa, eikä kukaan ole vihainen, hän ihmettelee.
– Jos tavarat putoavat kyydistä tai rullakko kaatuu, kaikki tulevat auttamaan. Aina voi vaihtaa vuoroa, ja sairaana voi jäädä aluksi kotiin ilman, että tarvitsee näyttää lääkärintodistusta. Se on minulle uutta.
”Tilanne on aika valoisa”
Maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut Suomessa viime vuosina reipasta tahtia.
– Tällä hetkellä Suomen tilanne on aika valoisa, maahanmuuttajien työllisyysaste on meillä jopa korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin, sanoo yliaktuaari Tarja Baumgartner.
Syitä tähän on hänen mukaansa useita. Vuosina 2021–2022 Suomeen muutti paljon ihmisiä muun muassa Ukrainasta, jotka työllistyivät nopeasti, hän sanoo.
– Voi olla, että työperusteinen maahanmuutto on lisääntynyt ja työvoiman tarve on kasvanut koronavuosien jälkeen. Myös kotouttamisessa on tapahtunut kehitystä, ulkomailta tulevien asiantuntijoiden töihinpääsyä on nopeutettu.
Erityisen paljon on parantunut ulkomailla syntyneiden naisten työllisyys, Baumgartner sanoo. Se on ollut huomattavasti matalampi verrattuna ulkomailla syntyneisiin miehiin ja Suomessa syntyneisiin miehiin ja naisiin, mutta ero on nyt kaventunut.
– Siellä on ollut kasvupotentiaalia ja nyt kun työmarkkinat ovat vetäneet hyvin, niin on ollut ehkä aiempaa helpompi työllistyä.
Toisaalta Suomeen on viime aikoina tullut esimerkiksi aiempaa enemmän naisvaltaisen hoitoalan työntekijöitä.
Kesko: Hyllytystä ja keräilyä voi tehdä ilman suomen taitoa
Pula työntekijöistä on saanut Keskon huomaamaan, ettei kaikissa töissä tarvita suomen tai ruotsin taitoa.
Kuitenkin vasta pienellä osalla kauppayhtiön työntekijöistä on työkielenä englanti. Suurin ryhmä ovat IT-työntekijät, kertoo päivittäistavarakaupan henkilöstöjohtaja Laura Kamtsan.
Keskon ja ammatillisten oppilaitosten yhteisissä maahanmuuttajaohjelmissa työntekijät suorittavat liiketalouden perustutkinnon ammatillisessa oppilaitoksessa ja arjen kielitaitoa opetellaan työharjoittelussa Citymarketeissa. Työ voi olla esimerkiksi tuotteiden esillepanoa, hinnoittelua ja erilaisia asiakaspalvelutilanteita.
– Asiakaspalvelu on vielä suomeksi, mutta asiakaskunta ja henkilöstö moninaistuvat jatkuvasti. Olemme huomanneet, että myös vähän puutteellisella kielitaidolla tulee ymmärretyksi.
Logistiikassa englantia työkielenään käyttäviä on tällä hetkellä kymmenen, laskee tuotantopäällikkö Nico Alava. Kokeilu alkoi pari vuotta sitten.
Varastojärjestelmän robotin kielen vaihto käy helposti. Lisäksi muun muassa työturvallisuusohjeet, perehdytysmateriaalit, työsopimukset ja sisäiset tiedotteet piti kääntää englanniksi.
– Suurin osa jatkaa englanninkielisessä työskentelyssä, mutta ne, jotka haluavat harjoitella suomea, voivat siirtyä suomen kielellä työskentelyyn, hän sanoo.
”Numerot, värit ja tärkeät sanat pitää osata”
Maksym Chervonnyi tuli Suomeen noin puolitoista vuotta sitten. Hän pakeni Venäjän hyökkäyssotaa vaimonsa ja tyttärensä kanssa kotikaupungistaan Mariupolista.
Alku ei ollut helppo, sillä hän ei puhunut englantia eikä varsinkaan suomea.
– Osasin lukea englantia, mutta puhuminen oli vaikeaa. Opettelin kotona englantia ja suomen sovelluksen ja kirjan avulla, hän kertoo.
Aluksi työtä löytyi rakennuselementtejä valmistavasta tehtaasta, mutta se suljettiin, Chervonnyi kertoo. Keskolla hän on työskennellyt hieman yli puoli vuotta.
Työ kylmävarastolla on hyvä, vaikka hän sanookin inhoavansa pakkasta.
– Työ sujuu, kun osaa numerot, värit ja tärkeät sanat englanniksi, kuten isle, block, item, pick.
Tarvittaessa tekstin voi kääntää puhelimen kääntäjän avulla.
Vuokra- ja osa-aikatyötä
Maahanmuuttajat työskentelevät Suomessa syntyneitä useammin epätyypillisissä työsuhteissa eli esimerkiksi määräaikaisina, osa-aikaisina tai vuokratyössä.
Asiantuntija-ammateissa on vähemmän maahanmuuttajia kuin suomalaistaustaisia, ja työntekijäammateissa taas enemmän. Osaksi tätä selittävät koulutus ja kielitaito.
Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on heikompi kuin Suomessa syntyneen, Tilastokeskuksen Tarja Baumgartner sanoo. Ulkomailla syntyneelle työntekijälle on esimerkiksi tavallisempaa, että hän haluaisi kokoaikaisen työn, mutta ei saa sitä, hän sanoo.
Maahanmuuttajat ovat keskimäärin melko nuoria ja nuoret tyypillisesti tekevät enemmän osa- ja määräaikaisia töitä, arvioi Baumgartner. Suomessa syntyneisiin verrattuna ero on kuitenkin siinä, että keski-ikäiset työntekijät eivät löydä jatkuvaa tai kokoaikaista työtä toiveistaan huolimatta.
– Myös syrjintä vaikuttaa edelleen työmarkkinoilla: maahanmuuttajat joutuvat hakemaan töitä pidempään kun suomalaistaustaiset.
”Uskon, että Suomi tarvitsee minua”
Moni maahanmuuttaja tekee vähemmän vaativaa työtä kuin mihin koulutus tai osaaminen riittäisi. Näin on myös Maksym Chervonnyin kohdalla. Hän on koulutukseltaan insinööri.
Hän opiskelee työn ohessa englantia ja suomea ja haluaisi tulevaisuudessa vaativamman työn.
– Uskon, että Suomi tarvitsee minua, hän naurahtaa.
Oman alan työ vaatii kuitenkin parempaa kielitaitoa, hän arvioi. Tulevaisuus Suomessa ei ole mahdoton ajatus.
– Haluan, että perheeni asuu turvallisessa paikassa. Ukraina ei ole nyt sellainen, eikä meillä ole asuntoa tai taloa, jonne palata.
Ukrainan armeijaan Chervonnyita ei ole vielä kutsuttu.
– Jos minut kutsutaan, lähden tietenkin sinne.