Johanna Laurellilla oli tapana laittaa lasten syntymäpäivät lottoriviin kerran viikossa. Sitten hän mursi jalkansa, jäi sairauslomalle ja upposi hetkessä uhkapelien maailmaan.
– Sain Parkinsonin tautiin lääkettä, jonka tiedettiin voivan aiheuttaa peliriippuvuutta. Minulle sanottiin, ettei se sinuun iske, kun tiedät nyt asian, Laurell muistelee kohtalokkaita hetkiä.
Yle on nähnyt Laurellin neurologin lausunnon, joka vahvistaa syy-yhteyden peliriippuvuuden ja kyseisen lääkityksen välillä. Laurellin käyttämä lääke aiheuttaa impulssikontrollin häiriöitä.
Pelaaminen alkoi viattomista ilmaisista kännykkäpeleistä, mutta laajeni nopeasti riippuvuutta ruokkiviin nopeatempoisiin rahapeleihin.
– Aloin pelata aivan järkyttäviä määriä.
Kun tuli voittoja, hahmotin ne ainoastaan pelimerkkeinä.
Johanna Laurell
Laurell löysi pian ulkomaiset pelisivustot. Yksittäiset panokset vaihtelivat muutamista euroista 250 euroon. Päivässä hän saattoi tuhlata jopa 15 000 euroa.
Veikkauksen rahapelimonopolia ollaan hallitusohjelman mukaan purkamassa vuoden 2026 alusta.
Asiantuntijan mukaan kilpailun piiriin tulisivat samankaltaiset ulkomaiset pelisivustot, jotka ajoivat Johanna Laurellin vaikeaan velkakierteeseen.
– Mainontakieltoa tulisi vakavasti harkita tässä yhteydessä. Tutkimuksen perusteella sillä on selvä yhteys peliriippuvuuteen. Ei Veikkauskaan saa niitä nykyisin mainostaa, ongelmapelaajia auttavan Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen sanoo.
10 000 euroa vuodessa ulkomaiseen kasinoon
Vaikka suomalaisten pelaaminen on vähentynyt, peliongelmat ovat jopa pahentuneet ja muuttaneet muotoaan.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston keväällä 2023 tekemän selvityksen mukaan Veikkauksen sivuilla pelataan keskimäärin vajaalla 400 eurolla vuodessa.
Ulkomaisilla pelisivuilla pelaaja käyttää keskimäärin 10 000 euroa vuodessa.
Laurellin pelihimo syveni nopeasti. Kännykällä, tabletilla ja tietokoneella pyöri vuorotellen kymmeniä ulkomaisia pelisivustoja.
– Muu pelaaminen jäi. Pian rahakin menetti merkityksensä. Kun tuli voittoja, hahmotin ne ainoastaan pelimerkkeinä. Lopulta toivoin häviäväni, että saisin lopetettua.
Laurell ajautui muutamassa kuukaudessa pelien syövereihin. Eläkesäästöt hupenivat ja velkaa kertyi nopeassa tahdissa kuusinumeroinen summa.
Omakotitalon verran, kuten entinen pelaaja itse sanoo.
– Pelit veivät kaiken: ajan ja värit elämästä. En muista tuolta ajalta käytännössä mitään. Kolmella pojalla olisi ollut tarvetta äidille, mutta en ollut läsnä.
Jopa satojen tuhansien pelivelkoja
Kouvolalaisella Johanna Laurellilla riittää kohtalotovereita.
– Nuoret 18–35-vuotiaat miehet ovat riskiryhmää. Velkaa on tyypillisesti 20 000–50 000 euroa, mutta pahimmillaan sitä voi olla satoja tuhansia, Peluurin Inka Silvennoinen kertoo.
Aiemmin paljon peliongelmia aiheuttivat kauppoihin sijoitetut raha-automaatit. Niiden käytön romahdettua ongelmat kasaantuvat ulkomaisille pelisivustoille.
– Peliongelma kriisiytyy myös paljon aiempaa nopeammin, Inka Silvennoinen sanoo.
Velkaongelman lisäksi peliriippuvainen kärsii usein sosiaalisista ongelmista: erosta ja asunnon menettämisestä.
Laurell pääsi lopulta eroon pelaamisesta ulkopuolisen avun ja uuden Parkinson-lääkkeen avulla.
Entinen fysioterapeutti on halunnut omasta peliriippuvuudesta selvittyään auttaa muita samasta ongelmasta kärsiviä.
– Ongelmapelaaminen on hengenvaarallinen laji. Peliriippuvaisten yleisin kuolinsyy on itsemurha.
Peluurin Inka Silvennoisen mukaan itsemurhariski on 15-kertainen.
Mitä pidempään sivuilla viipyy, sen enemmän se koukuttaa.
Johanna Laurell
Laurell työskentelee Sosped-säätiöllä kokemusasiantuntijana ja vertaistukena ongelmapelaajille. Perinteisten pelien suosion lasku ja ulkomaisten sivustojen kasvu näkyy työssä selvästi.
– Olen työskennellyt varmaan satojen ongelmapelaajien kanssa. Vain yksi pelaa ainoastaan Veikkauksen pelejä.
Myös Peluuri-palvelun asiakaskunnasta valtaosa pelaa ulkomaisia pelisivustoja.
15-kertainen itsemurhariski
Suomalaisten rahapelaaminen on rajoitusten myötä vähentynyt sadoilla miljoonilla muutamassa vuodessa.
Tulevaisuus askarruttaa ja pelottaa myös entistä peliongelmaista.
– Toivon, että pelaaminen tapahtuisi yhden sivuston kautta. Eikä niin, että joka sivustolla on oma enimmäissummansa, jolla voi pelata. Yhdeltä sivulta pitäisi voida sulkea kaikki pelisivustot.
Johanna Laurellin mielestä lainsäätäjän tulisi huolehtia, että kaikilla lisenssin haltijoilla olisi jatkossa yhteinen tappioraja ja enimmäisaika, jonka sivuilla voi viettää.
– Mitä pidempään sivuilla viipyy, sen enemmän se koukuttaa. Myös rahansiirrot ei-lisenssoiduille sivuille tulisi estää.
Toivoa paremmasta näkyvissä
Johanna Laurellin peliriippuvuus oli lopulta kahdeksan kuukautta kestänyt kiivasrytminen jakso, jonka laskua hän on maksanut reilut seitsemän vuotta.
Kouvolalainen on nykyisin tyytyväinen eloonsa kahden koiran ja kissan kanssa. Pelivelkojen velkajärjestely loppuu tammikuun lopulla.
– Vaikka minusta, velattomasta naimissa olevasta ihmisestä, tuli eronnut velkajärjestelyssä oleva, elämä vai silti olla hyvää, hän sanoo.
Myös Inka Silvennoinen näkee ilmassa merkkejä paremmasta. Viime vuosina pelihaitat on huomioitu paremmin rahapelipolitiikassa.
Pelaamista on saatu vähennettyä pakollisen tunnistautumisen, tappiorajojen ja automaattien vähentämisen avulla.
– Nyt pitää olla tarkkana, ettei hyvää kehitystä pilata.