Viime perjantaina hirmuhintoihin kallistunut pörssisähkö sai yritykset ajamaan alas tuotantoa ja kotitaloudet panikoimaan sähkösopimuksen vaihtoa. Toisaalta sähkön tuottajille varsinkin perjantai oli tuottoisa.
Helppoa ei ollut sähkön myyjilläkään. Monet olivat ostaneet huippukallista sähköä ”liikaa” ja joutuivat myymään sitä päiväkaupassa halvemmalla takaisin. Näin siksi, että kahden euron kilowattitunnit saivat kulutuksen putoamaan roimasti alle ennustetun tason.
– Kyllä viime viikosta tuli oppia sähkön vähittäismyyjille. Ennustemalleja kulutuksen hintajoustosta varmaan säädetään ja monelle tuli selväksi, että ei kannata ostaa pörssistä liikaa sähköä, koska sen saattaa joutua myymään halvemmalla seuraavana päivänä sisäisellä markkinalla, sanoo johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.
Myös kantaverkkoyhtiössä aiotaan ottaa viime viikosta opiksi.
– Kyllä menneestä viikosta on opittavaa. Esimerkiksi miten otamme jatkossa pitkän pakkasjakson vaikutukset paremmin huomioon nyt kun sähköjärjestelmässä on paljon uutta tuotantoa ja hintajoustavaa sähkön käyttöä. Entä olisiko jotain parannettavaa tilanteessa, joissa tapahtuu useampi äkillinen sähkön riittävyyteen liittyvä vikaantuminen tai muu häiriö, sanoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä puolestaan toteaa tilanteen olleen muodostumassa tiukaksi perjantaina.
– Mahdolliset uudet tuotantoon tai tuontiin kohdistuneet viat olisivat saattaneet aiheuttaa tehopulatilanteen, jossa olisi jouduttu äärimmäisessä tapauksessa kiertäviin sähkökatkoihin. Markkinat kuitenkin toimivat: kun hinnat nousivat, kulutus laski. Sähkö saatiin riittämään ilman poikkeustoimia, Leskelä jatkaa tiedotteessa.
Ennätykset paukkuivat
Kerrataan tähän väliin vähän viime viikon tilannetta.
Siirtoyhteydet Ruotsista, Norjasta ja Virosta toimivat normaalisti ja sähköä tuotiin lähes maksimikapasiteetilla. Tuulivoimaakin oli tarjolla jatkuvasti, ja selvästi enemmän kuin tehohuippujen riskiskenaarioissa oletetaan.
Ydin- ja vesivoimalat toimivat täysillä. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotantokapasiteetti ja muu sähköntuotanto olivat tehokkaassa käytössä.
Silti perjantaina sähkö ponnahti kalliimmaksi kuin kertaakaan 2000-luvulla.
Syitä on useita.
Pääsyy oli tietenkin se, että tammikuun alku oli vuosituhannen kylmin.
Kylmä sää näkyi sähkönkulutuksessa, joka oli viikkotasolla korkeampaa kuin koskaan. Energiateollisuuden mukaan vuoden ensimmäisen viikon keskikulutus oli 13778 MW.
Kulutusennusteet menivät uusiksi, kun lämmityksestä huolimatta rakenteet jäähtyivät nopeasti ja sähköä kului päivä päivältä entistä enemmän.
Keskiviikkona Fingridin aiemmin ennustama tämän talven ennätyskulutus Suomelle ylitettiin.
Sitten iskivät vikaantumiset.
Vikaantumiset sattuivat kriittisellä hetkellä eli loppuviikosta. Osa oli teollisuuden ja osa kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia, osa oli lauhdevoimalaitoksia. Enimmillään tuotantoa oli vikaantumisten takia pois käytöstä jopa 1500 MW verran.
Energiateollisuuden tiedotteen mukaan tiedossa ei ole yhteistä syytä sille, miksi vikoja sattui torstaina ja perjantaina normaalia enemmän. Pois tuotannosta olleet laitokset olivat eri omistajien laitoksia, ja ne käyttivät eri polttoaineita.
Torstaina kantaverkkoyhtiö Fingrid kehotti vähentämään sähkön käyttöä ruuhkatunneilla.
Sähkön vähittäismyyjien liikatilaus vaikutti ennätyshintojen syntyyn
Samaan aikaan torstaina Pohjoismaisessa sähköpörssissä käytiin kauppaa perjantain sähkönhinnasta. Vikaantumiset kireässä tehotilanteessa vaikuttivat osaan sähkön tuottajia eli tarjontaa ei ollut niin paljon kuin alkuviikosta.
Ostajat pohtivat puolestaan kuumeisesti miten paljon asiakkaat tarvitsevat sähköä – tilanteessa jossa kulutus oli koko ajan kasvanut – ja paljonko ne pystyvät pakkasilla kulutustaan pudottamaan, vaikka hinta nousi.
– Kaikilla oli haasteita ennustaa miten pakkaset ja vikaantumiset vaikuttavat ja mikä on hintajouston mahdollisuus, sanoo Rauhala.
Perjantaina sitten nähtiin, että yritykset ja kotitaloudet pystyivät yllättämään: sähköä kulutettiin, mutta noin 800 megawattia eli lähes Olkiluoto ykkösen voimalan verran vähemmän kuin markkinat olivat ennustaneet.
– Jos tämä olisi osattu arvioida jo torstaina lähemmäs toteutunutta, niin todennäköisesti pörssisähkön hinta olisi jäänyt perjantaiksi alemmalle tasolle, sanoo Paananen.
Toisin sanoen sähköä ostettiin pörssistä perjantain varalle ”liikaa” niukassa tilanteessa, mikä nosti hinnat kaikkien aikojen ennätystasolle.
– Historiallisesti hintajoustoa kuluttajien osalta on pidetty varsin vähäisenä, mutta tämä viime perjantain ja marraskuun lopulla ollut päinvastainen tilanne, jolloin hinta oli -50 senttiä kilowattitunnilta, osoittivat poikkeustilanteissa hintajoustoa olevan. Marraskuussahan hinnan mennessä tuolle miinustasolle kulutus kasvoi liki saman verran kuin viime perjantaina laski, Paananen sanoo.
Sähkön vähittäismyyjille ”käyttämättä” jäänyt sähkö tarkoitti tappiota.
– Jos vähittäismyyjät ostivat enemmän kuin asiakkaat käyttivät, niin he ovat joutuneet päivän sisäisellä markkinalla myymään sähköä tappiolla. On voinut käydä niin, että sen ylijäämän ovat ostaneet ruotsalaiset vesivoimatuottajat. Torstaina pörssikaupan jälkeen näytti siltä, että Ruotsista tulee tänne sähköä täydellä kapasiteetilla. Perjantaina sitten nähtiin, että kauppaa olikin käyty vastakkaiseen suuntaan, sanoo Paananen.