Sairaaloiden päivystyksiä halutaan karsia ja tässä on sille syy – katso, miten Suomi on muuttunut

Sosiaali- ja terveysministeriö pohti sairaalapalvelujen supistamista ja keskittämistä tiettyihin sairaaloihin. Etenkin päivystyspalvelut saattavat vähentyä.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa työntekijä sulkemassa leikkaushaavaa tähystysleikkauksessa Lappeenrannassa.
Isoimmat keskussairaalat ovat tarjonneet kansalaisille laajan ympärivuorokautisen päivystyksen. Nyt niitä aiotaan karsia. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Otso Karhu

Suomen sairaalaverkkoa halutaan supistaa osin väestönmuutosten perusteella.

Aluekohtaiset väestönmuutokset vaikuttavat paitsi asiakkaiden määrään myös mahdollisuuteen palkata henkilökuntaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime elokuussa työryhmän selvittämään sairaaloiden ja päivystysten muutostarpeita.

Maaseudulla väki vähenee ja sairaalat halutaan sinne, missä ihmiset asuvat. Työryhmän työtä seuraava ohjausryhmä linjasi joulukuussa, että sotealan henkilöstö ei riitä, ellei ympärivuorokautisia päivystys- ja varallaolorinkejä vähennetä.

Esitystä valmistellut työryhmä sisälsi etenkin terveydenhuollon asiantuntijoita. Ohjausryhmä taas antoi linjausohjeita työryhmälle. Siellä edustivat etenkin hyvinvointialueiden johtajat. Kaikki hyvinvointialueet olivat edustettuna jommassakummassa ryhmässä.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että Suomessa karsittaisiin etenkin päivystyspalveluja sekä synnytyssairaaloiden ja keskussairaaloiden määrää.

Kartta näyttää väestönkehityksen hyvinvointialueilla 2002–2022. Kasvua on ollut lähinnä lännessä.
Kartta näyttää väestönkehityksen hyvinvointialueilla vuosina 2002–2022. Lähde: Tilastokeskus. Kuva: Nanna Särkkä / Yle

Työryhmä kertoi tänään torstaina, että uudistuksen jälkeen Suomeen jäisi 5–8 keskussairaalaa nykyisen 15:n sijaan. Sairaaloita ei lakkautettaisi, mutta niiden tehtävät muuttuisivat. Yliopistosairaaloiden määrä säilyisi viidessä.

Muutoksilla tavoitellaan noin sadan miljoonan euron säästöä vuosittain vuosikymmenen loppuun mennessä.

Väestö vähenee lähes kaikkialla

Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2002 ja 2022 välissä väestö on kasvanut etenkin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, lähes 32 prosenttia. Myös Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla kasvua on ollut yli 20 prosenttia.

Eniten väestö on vähentynyt Etelä-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.

Väestöennusteen mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä lähes viidenneksellä, jos väestönmuutos jatkuu sellaisena kuin nyt. Isoa kasvua odotetaan myös Ahvenanmaalle ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.

Pääosin väestö vähenee lähes kaikilla alueilla Suomessa.

Kartta näyttää väestönkehityksen ennusteen Suomen hyvinvointialueilla. Kasvua on luvassa vain Pirkanmaalla, Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla.
Ennuste väestönkehityksestä hyvinvointialueittain 2022–2040. Lähde: Tilastokeskus. Kuva: Nanna Särkkä / Yle

Jos STM:n työryhmän ehdotukset hyväksytään, muutokset tulisivat voimaan kahdessa vaiheessa.

Vuoden 2026 alussa vähennettäisiin perusterveydenhuollon päivystyspisteitä ja synnytyssairaaloiden määrää. Keskussairaaloiden vähentämisen vuoro olisi aikaisintaan vuonna 2028.

Hallitus päättää varsinaiset esityksensä sairaaloiden määritelmistä ja työnjaosta tämän vuoden aikana.