Joku jakoi Eveliina Kuosan henkilötiedot somessa kymmenilletuhansille

Vaikka tarkoitus olisi hyvä, jakamalla kuvan toisen henkilökohtaisesta omaisuudesta saattaa aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä.

Eveliina Kuosa toivoo, että hänen ajokorttinsa löytänyt ihminen olisi vienyt kortin suoraan poliisin löytötavaratoimistoon. Videon pääkuva on kuvamuokkaus.
  • Ada Lassuri

Pari viikkoa sitten jyväskyläläinen Eveliina Kuosa sai ystävältään yllättävän puhelun keskellä työpäivää. Ystävä kertoi, että joku on julkaissut Facebookin Puskaradio-ryhmässä valokuvan Kuosan ajokortista.

Kuvasta oli peitetty ainoastaan henkilötunnus. Kaikki muut tiedot olivat nähtävillä, kuten henkilötunnuksen sisältävä viivakoodi.

– Ensimmäinen ajatus oli, että voi apua. En tykkää siitä, että omaa kuvaani ja henkilökohtaisia tietojani jaetaan julkisesti, kertoo Kuosa.

Samalla hän sai tiedon, että ajokortti oli ylipäätään kadonnut. Ei kulunut kuin hetki, kun muutama muukin Kuosan ystävä ilmoitti hänelle samasta asiasta.

Riskinä identiteettivarkaus

Oikea paikka löytötavaroille on poliisin löytötavaratoimisto, kertoo lupa-asiantuntija Liisa Siponen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta. Jos kadonneesta tavarasta haluaa välttämättä ilmoittaa someen, voi sinne kertoa, että on löytänyt tavaran paikasta x, ja toimittanut sen poliisin löytötavarapisteeseen.

Siposen mukaan poliisilla on paremmat mahdollisuudet selvittää kadonneen tavaran omistaja kuin yksittäisillä kansalaisilla.

– Saamme henkilötunnuksella kaivettua osoitteita ja puhelinnumeroita. Sim-kortin perusteella pystymme selvittämään operaattoreilta kännykän liittymän haltijan, hän kertoo.

Liisa Siponen ottaa muovisesta löytätäavaralaatikosta minigrip pussia jossa sisällä kännykkä.
Joissain kaupungeissa toimii yksityisiä löytötavaratoimistoja, mutta esimerkiksi Jyväskylässä ei, kertoo lupa-asiantuntija Liisa Siponen. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Myöskään rikoskomisario Annukka Liukkonen Sisä-Suomen poliisista ei kehota laittamaan toisen henkilökohtaisia tietoja sisältäviä kuvia someen.

Joissain tapauksissa julkaisun voidaan katsoa täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Tällöin kyseessä olisi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

Liisa Siponen kehottaa ihmisiä pohtimaan tarkasti, mitä he sosiaaliseen mediaan laittavat. Esimerkiksi ajokortista selviää monia tietoja, vaikka henkilötunnus olisikin peitetty.

Pahimmassa tapauksessa ihminen voi joutua identiteettivarkauden kohteeksi.

Eveliina Kuosa sai uteliaita kyselyitä

Kuosa tuo esille muitakin haittoja. Kun ihminen jakaa tietoja toisen henkilön omaisuudesta sijaintitietojen kanssa, tulee paljastaneeksi missä kyseinen ihminen liikkuu.

– Minulle tuli uteliaita kyselyitä siitä, miksi olen sillä alueella edes liikkunut. Ei sinulla ole sinne mitään kontakteja, Kuosa kertoo ihmisten sanoneen.

Eveliina Kuosa päällään talvitakki kaulaliina ja pipo. Taustalla talvinen maisema.
Lopulta Eveliina Kuosa sai ajokorttinsa takaisin. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Jotkut salaavat tietonsa esimerkiksi työnsä takia. Vaikka mitään salattavaa ei olisikaan, kaikkien ei Kuosan mukaan tarvitse tietää, missä kukin henkilö viettää aikaansa.

Kuva hänen ajokortistaan ehti olla näkyvillä noin 45 minuuttia, ennen kuin se poistui. Kuosa toivoo, että julkaisun tehnyt ihminen olisi vienyt ajokortin suoraan poliisille.

Mitä mieltä sinä olet löytötavaroiden ilmoittamisesta somessa?