Avantouintiin liittyy väitteitä ja uskomuksia, joista osa on totta ja osa ei.
Suomessa kylmän vaikutuksia terveyteen on tutkittu muun muassa Työterveyslaitoksella.
Laitoksen johtavan tutkijan Sirkka Rissasen mukaan maailmanlaajuista tutkimustietoa kylmän vaikutuksista terveyteen on paljon jopa sadan vuoden ajalta, ja myös avantouintia itsessään on tutkittu.
– Sinänsä kylmä vaikuttaa samalla tavalla, oli se ilmaa tai vettä, mutta vesi johtaa lämpöä 25 kertaa enemmän kuin samanlämpöinen ilma. Vesi on siis nopeavaikutteinen, hän kertoo.
Rissasen mukaan tutkimustieto täsmentyy sitä mukaa, kun tulee uusia kuvantamismenetelmiä. Kun menetelmät kehittyvät, päästään solutasollekin tutkimaan.
– Ennen tutkittiin vain ruumiita, mutta nykyään voidaan tutkia eläviä ihmisiäkin kuvantamalla, hän kertoo.
Viisi väitettä avantouinnista
Työterveyslaitoksen johtava tutkija Sirkka Rissanen vastaa seuraavassa avantouintia ja sen terveysvaikutuksia koskeviin väitteisiin.
1. Avantouinti sopii kenelle tahansa
Periaatteessa kyllä. Aikuinen ja perusterve ihminen voi mennä avantoon.
Jos on esimerkiksi sydänperäisiä tauteja tai verenpainetta, kannattaa konsultoida lääkäriä ennen avantouinnin aloittamista.
2. Avantouinti lievittää stressiä ja parantaa unen laatua
Kyllä se vähentää stressiä, ja kokeneet avantouimarit kertovat saavansa myös rentoutumisen tunteen.
Avantouinnissa tapahtuu eräänlainen vastareaktio: veteen meneminen on elimistölle stressitekijä ja stressihormonien eritys lisääntyy. Avantouimarit kuitenkin kokevat, että stressi ”jää veteen”, kun hyvänolon tunne, mielihyvähormonien eritys sekä itsensävoittamisen ja voimaantumisen tunteet lisääntyvät vedestä poistuttua.
Rentoutuminen ja stressin väheneminen parantavat myös unen laatua. Jos keho ja mieli ovat hyvässä kunnossa, unen laatukin paranee.
3. Avantouinti helpottaa flunssaa ja särkyä
Kyllä. Keho karaistuu kylmäaltistuksessa. Kylmäsopeutuminen stimuloi ja tehostaa immuunijärjestelmää. Siksi on koettu, että flunssaa on vähemmän.
Kylmässä kortisolia erittyy elimistöön ja se helpottaa kipua. Avantouinti voi auttaa särkyyn, varsinkin jos on tulehdusta tai reumaa nivelissä, mutta voi se auttaa myös lihassärkyihin.
4. Avantouinti laihduttaa
Ei suoranaisesti laihduta, mutta kylmäaltistuksessa ruskea rasva voi lisääntyä. Sen lisääntyminen ja aktivoituminen säännöllisen kylmäaltistuksen seurauksena voi vaikuttaa painoonkin.
Toisin kuin valkoinen rasva, ruskea rasva tuottaa lämpöä. Silloin se kuluttaa energiaa ja voi siten alentaa painoa.
Esimerkiksi vastasyntyneellä ruskea rasva on ainoa lämmöntuottomekanismi. Hoikilla ihmisillä ruskeaa rasvaa on enemmän kuin lihavilla, joilla on taas enemmän eristävää valkoista rasvaa.
5. Avantoon saa vaikka hypätä
Ei mielellään. Ei ainakaan niin, että pää menee upoksiin.
Kun hypätään yhtäkkiä, tulee aikamoinen kylmäshokki. Kun kasvoille tulee kylmää vettä, voi hengityksen tihentyessä tulla haukkomisefekti. Pitää olla tarkkana, ettei vedä vettä keuhkoihin, eli hukkumisvaarakin on olemassa.
Kasvoille ja pään alueelle tuleva yhtäkkinen kylmä voi olla liian raju kokemus sydämellekin, kun sympaattinen ja sen vastakkainen parasympaattinen hermosto aktivoituvat samaan aikaan. Se voi aiheuttaa rytmihäiriöitä.
Pään alueen verisuonet eivät supistu, toisin kuin sormissa, iholla ja muualla kehossa. Kun verisuonet supistuvat, lämmönhukka pienenee. Kylmäaltistuksessa verenpaine nousee.
Toisin oli ennen
1940- ja 1950-luvuilla Helsingin talviuimarit järjestivät talviuintinäytöksiä, joissa pää edellä avantoon hyppäämistä ei pelätty. Näytöksillä haluttiin osoittaa esimerkiksi sitä, miten taudit pysyvät avantouinnin avulla loitolla.
Katso alta Elävän arkiston filmi. Lisää näytteitä Elävän arkiston artikkelissa täällä.