Kuopiolainen Taina Törmänen, 34, aloitti muutama vuosi sitten uudessa työpaikassa ja kävi terveystarkastuksessa. Ilmeni, että hänen kolesteroliarvonsa olivat koholla.
– Hetkellisesti kävi mielessä, että toiset voivat syödä mitä huvittaa, mutta silti ei tule mitään ongelmia. Tuntui epäreilulta, mutta omille geeneilleen ei voi mitään, hän sanoo.
Törmäsellä oli jo aiemmin tiedossa, että suvussa on korkeaa kolesterolia. Hän osasi odottaa, että jossain vaiheessa ne olisivat koholla hänelläkin.
Tilanne oli kuitenkin yllättävä, sillä hän oli uudessa työssään aloittaessaan vasta 33-vuotias.
Yle kysyi lukijoilta, seuraavatko he kolesteroliarvojaan, ja millaisin toimin he pyrkivät parantamaan terveyttään.
Suurin osa vastanneista kertoi, että he kiinnittävät huomiota arvoihin vasta 60 ikävuoden jälkeen. Yleisimmin lääkäri oli kannustanut tekemään elämäntapamuutoksen tai määrännyt lääkkeitä.
Vastauksissa oli yllättävää, että myös moni nuori aikuinen miettii asiaa ja tekee arjessaan valintoja, jotka tukevat verisuonten terveyttä. Erityisesti asia kiinnosti silloin, jos suvussa oli korkeaa kolesterolia tai äkillisiä sairauskohtauksia.
Nuorena mittaaminen aiheellista, jos kuuluu riskiryhmään
Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan lapsuuden ja nuoruuden poikkeavilla kolesteroli- ja rasva-arvoilla on havaittu yhteys kohonneeseen kuolemanriskiin jo 40 ikävuoden jälkeen sekä valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin ja sydänmuutoksiin jo parikymppisillä.
Lapsella on suuri riski kohonneeseen kolesteroliin, jos hänellä on perinnöllinen kolesterolia kohottava sairaus, tyypin 1 diabetes, jos hän on sairastanut syövän, tai hänelle on tehty elinsiirto.
– Sepelvaltimotaudin ehkäisy tulee suuren riskin ryhmissä aloittaa jo lapsuusiässä. Yleistä väestötason seulontaa lapsilla ja nuorilla ei pidetä hoitosuositusten mukaan aiheellisena, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
Yleensä kolesteroliarvo mitataan ensimmäisen kerran työterveydessä. Schwab arvioi, että suomalaisilla on yleensä hyvin tiedossa, jos suvussa on korkeaa kolesterolia. Erityisesti heidän tulisi mitata kolesteroli viimeistään nuorena aikuisena.
– Edes kerran, jotta tietäisi, ettei kokonaiskolesteroli ole 8 mmol/l tai 10 mmol/l, mikä kertoisi perinnöllisestä taustasta. Ihmisille tehdään nykyään paljon turhempiakin mittauksia, hän sanoo.
Väestötasolla suositellaan, että kokonaiskolesteroli olisi alle 5 mmol/l ja siitä niin sanottu ”paha kolesteroli” LDL alle 3,0 mmol/l.
Lähes kaikki saavat liikaa kovaa rasvaa
Itä-Suomessa on tutkittu lasten kolesteroliarvoja jo aiemmin. Keväällä 2020 kerrottiin, että 6–8-vuotiaiden lasten kolesteroliarvoja pystyttiin parantamaan lisäämällä runsasrasvaisten kasvirasvalevitteiden käyttöä, vaihtamalla maito rasvattomaan ja lisäämällä liikuntaa.
Vastaavasti lapset vähensivät tutkimuksen aikana voipohjaisten levitteiden ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä.
Samat keinot auttavat myös aikuisilla.
Merkittävin terveysteko suomalaisten ruokavaliossa olisi kovan rasvan käytön vähentäminen.
– Miehistä 97 prosenttia ja naisista 94 prosenttia saa liikaa kovaa rasvaa. Se on erittäin merkittävä tekijä veren kohonneiden rasva-arvojen taustalla, mikä puolestaan suurentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä, Schwab sanoo.
Kolesteroli voi olla koholla, vaikka elintavat olisivat kunnossa
Taina Törmänen elää liikkuvaa arkea. Hän käy kuntosalilla ja lentopalloharjoituksissa. Ruokavalio on ollut jo pitkään kasvispainotteinen. Punaisen lihan sijaan hän valitsee kalaa ja kanaa.
Kolesterolitulos sai hänet miettimään, voisiko elintapoja muuttaa vielä terveellisemmäksi. Toisaalta hän ei halunnut asian rajoittavan liikaa elämää.
– Kävelen nykyään hieman useammin, esimerkiksi salille. Tiedän, että matalan sykkeen kestävyysliikunta on kolesterolin kannalta hyväksi, Törmänen sanoo.
Viimeiset vuodet hän on käyttänyt myös kolesterolia alentavaa levitettä. Kolesteroliarvon hän aikoo mittauttaa uudelleen muutaman vuoden sisällä.
Kolesteroli ei voi olla käytännössä liian matala
Kolesterolia alentavien tuotteiden käyttö on tutkijan mukaan turvallista, jos niitä käytetään ohjeiden ja suositusten mukaan. Tällöin saa riittävästi vaikuttavaa ainetta kasvistanoliesteriä.
– Jos tuotteita käyttää hyvin paljon, ne saattavat vähentää rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä. En kuitenkaan usko, että niitä käytetään liikaa, sillä ne ovat kalliimpia kuin tavalliset leipärasvat, professori Ursula Schwab sanoo.
Yleisin virhe on, että juotavia tuotteita nautitaan välipaloina, jolloin niiden teho ei ole parhaimmillaan. Esimerkiksi jogurtti pitäisi syödä muun ruoan kanssa.
Toinen virhe voi olla, että esimerkiksi levitettä käytetään liian vähän. Suositusannos on noin kuusi teelusikallista vuorokaudessa.
Sitä ei tarvitse pelätä, että kolesterolin saisi terveillä elämäntavoillaan tai kolesterolia alentavilla markettituotteilla liian matalaksi.
– Kolesteroli ei voi olla liian matala. Luonnonkansoilla se on luonnostaan erittäin matala, eikä heillä ole mitään ongelmia sen suhteen, Schwab sanoo.
Korjattu kello 17.18 muutamasta kohdasta artikkelia ”kolesteri” muotoon ”kolesteroli”.