Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uusin versio on julkaistu tänään. Niissä kehotetaan tekemään entistä ympäristöystävällisempiä ruokavalintoja, mutta terveys on edelleen suositusten tärkein perusta.
Ympäristönäkökulma oli mukana jo edellisissä suosituksissa, mutta nyt se on entistä suuremmassa roolissa, kertoo ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Eri ruokaryhmien kulutusta on katsottu ilmastovaikutusten, maankäytön, vedenkäytön, rehevöitymisen ja biodiversiteetin kannalta.
– Kaikki määrälliset suositukset on tehty terveysnäkökulmasta. Ympäristönäkökulmia on sisällytetty suosituksiin sillä tavalla, että eri ruokaryhmissä ohjataan tekemään ympäristön kannalta mahdollisimman edullisia valintoja, Erkkola sanoo.
Lisäksi suosituksia annetaan tiettyjen ruokaryhmien vähentämiseksi tai lisäämiseksi.
Esimerkiksi kypsää punaista lihaa suositellaan syötäväksi enintään 350 grammaa viikossa. Prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä ja makkaroita tulisi syödä mahdollisimman vähän.
Siipikarjan kulutusta on varaa vähentää, joten punaista lihaa ei tulisi korvata esimerkiksi kanalla.
– Suomessa punaista lihaa olisi suositeltavaa korvata meidän järvikaloilla, jotka on kestävästi pyydystetty, tai palkokasveilla, joiden käyttöä suomalaisilla olisi paljon varaa lisätä.
Kestävästi pyydettyä kalaa voi syödä viikossa 300–450 grammaa, josta vähintään 200 grammaa tulisi olla rasvaista kalaa.
Kasviksia joka aterialle
Uudet ravitsemussuositukset ovat kokonaisuudessaan aiempaa laajemmat. Suosituksia annetaan nyt 36 ravintoaineen ja 17 ruokaryhmän osalta. Ruokaryhmien ja ravintoaineiden määrä on kasvanut: esimerkiksi palkokasvit on eritelty omaksi ruokaryhmäkseen, kun aiemmin ne sisältyivät kasviksiin.
Uuden suosituksen mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä 500–800 grammaa päivässä. Tähän tavoitteeseen suomalaisilla on vielä matkaa, sillä edes aiempaan puolen kilon tavoitteeseen ei olla päästy.
– Se edellyttää, että jokaisella aterialla on kasviksia mukana. Myös ruoanvalmistukseen on hyvä lisätä kasviksia.
Täysjyvätuotteita suositellaan 90 grammaa päivässä eri lähteistä. Täysjyvätuotteet ovat tärkeä proteiinin lähteenä ja niillä voi myös korvata lihan runsasta kulutusta.
Maitotuotteiden ympäristövaikutukset on nostettu esille pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Erkkolan mukaan maitotuotteita ei tarvitse jättää kokonaan pois, vaikka ilman niitäkin pärjää hyvin.
– Maidonkulutusta on ehdottomasti varaa kohtuullistaa. Meillä maidonkulutus on hyvin runsasta ja sehän on suomalaiselle ruokakulttuurille tyypillistä.
Maitotuotteista saa monia tärkeitä ravintoaineita, kuten jodia ja kalsiumia. Ravitsemussuosituksissa annetaan ohjeita, miten maitotuotteita voi korvata, jos niiden saanti jää alle suositellun määrän. Nykyinen saantisuositus on 350–500 millilitraa päivässä.
Paljon rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäviä prosessoituja ruokia tulisi syödä mahdollisimman vähän. Myös alkoholinkulutus olisi syytä pitää minimissä.
Ravintoaineiden saantisuosituksia tarkennetaan
Ravintoaineiden, kuten vitamiinien osalta suosituksiin on tehty useita pieniä tarkennuksia, koska kehittyneillä menetelmillä pystytään määrittelemään ravintoaineiden tilaa ihmisten elimistössä aiempaa tarkemmmin. Esimerkiksi B12-vitamiinin saantisuositus on noussut huomattavasti.
Ravintoaineiden suosituksia on myös yhtenäistetty muiden eurooppalaisten ravitsemussuositusten kanssa. Lisäksi muutamalle uudelle ravintoaineelle on pystytty antamaan saantisuositus.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat pohjan kansallisisille suosituksille. Suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistaan ensi vuonna.
Maijaliisa Erkkola uskoo, että ravintoaineita koskevista suosituksista tehdään yhtenäiset pohjoismaisten suositusten kanssa. Ruokasuosituksissa voidaan jonkin verran poiketa pohjoismaisista suosituksista kansallisten ominaispiirteiden, kuten ruokakulttuurin ja kansansairauksien perusteella.
– On myös mahdollista olla ympäristötavoitteiden osalta kunnianhimoisempia, kuten Tanskassa on jo tehty, Erkkola sanoo.
Ruokavalintoihin vaikuttavat monet asiat
Ravitsemussuositukset on laadittu väestötasolle ja terveille ihmisille. Suositusten avulla seurataan suomalaisten ruokailutottumuksia ja ravinnonsaantia.
Lisäksi ne muodostavat pohjan terveydenhuollossa annettavalle ravitsemusneuvonnalle ja julkisten ruokapalveluiden ruokalistoille. Erkkola toivoo, että myös elintarviketeollisuus pyrkisi kehittämään tarjontaansa suositusten avulla.
Erkkolan mukaan yksittäisen ihmisen ei kannata verrata päivän ravinnonsaantia suoraan suositukseen, sillä se on tarkoitettu pitkän aikavälin väestötason seurantaan. Ravintoaineiden tarve voi vaihdella eri ihmisten välillä hyvinkin paljon.
– Ei pidä huolestua jos oman yksittäisen päivän saanti ei vastaa suositusta.
Erkkola toivoo, että ihmiset ottaisivat silti ravitsemussuositukset huomioon arjen valintoja tehdessä. Ruokakaupassa ostopäätöksiin vaikuttaa moni muukin asia kuin ravitsemussuositukset.
– Valitettavasti pelkällä tiedolla ei ihan hirveästi pystytä muuttamaan ihmisten ruuankäyttöä. Sen takia tarvitaan myös yhteiskunnan toimenpiteitä.
Korjattu 20.6. klo 8.40: Kasvisten osalta suositus on 500–800 grammaa päivässä, ei viikossa.