Ympäristöneuvos pessimistisenä: ”Kuntien miehet haraavat Palokin koskien ennallistamista vastaan”

Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen on kaukana. Näin epäilee Joensuussa pidettyä osapuolien kuulemistilaisuutta seurannut ympäristöneuvos Antti Ylitalo.

Palokilla sijaitseva PKS voimalaitos.
Palokin voimalaitos rakennettiin vuonna 1961. Kuva: Lucas Holm / Yle
  • Tanja Perkkiö

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite Heinäveden Palokin koskien ennallistamisesta ei ole etenemässä pikakaistaa. Selvitysmiehenä toimivalla Esa Härmälällä on vielä pari viikkoa löytää yhteinen sävel, jolla kääntää voimalaitoksen purkua vastustavan Pohjois-Karjalan Sähkön ja sen osakaskuntien mielipiteet.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan

”Yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa hallitus edistää Heinäveden Palokin koskien ennallistamista uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi.”

Härmälän koolle kutsumassa tapaamisessa voimayhtiö ja kunnat vastustivat viimesyksyiseen tapaan voimalaitoksen purkua, kertoi tilaisuudessa mukana ollut pitkän linjan ympäristötoimija, ympäristöneuvos Antti Ylitalo. Hän oli tilaisuudessa Suomen luonnonsuojeluliiton pyynnöstä. Entinen virkamies on eläkkeellä.

Ylitalo kertoi Ylelle, että hämmästelee sitä, miten kalatalouden asiantuntijat ja tutkijatkin ovat erimielisiä siitä, mikä Heinäveden Palokin koskialueen ennallistamisen merkitys järvilohelle ja -taimenelle olisi.

– Siitä sentään ollaan yhtä mieltä, että kalanviljelyn tie on kuljettu loppuun. Vesihome on laitoksissa niin suuri uhka, että se voi viedä jopa kaikki kasvatetut emokalat kerralla. Jos järvilohi halutaan säilyttää, sen on lisäännyttävä luonnossa, Ylitalo sanoo.

Ylitalo arvostelee nykyisiä poikastuotantoalueita Pielisjoessa Kuurnassa ja Ala-Koitajoella.

– Laurinvirta ja Ala-Koitajoki, niissä on niin vähän vettä ja virtausta, ettei niillä ole merkitystä. Palokki on ainoa mahdollisuus.

Keskustelussa Heinäveden Palokin ennallistamisesta on noussut esiin epäily, ettei koskialue takaa järvilohen lisääntymisen onnistumista luonnossa. Ylitalon mielestä se ei ole peruste vastustaa yritystä.

– Meillä on moraalinen velvollisuus yrittää. Eivät saimaannorpankaan pelastamiseen kaikki uskoneet. Järvilohen osalta meillä ei ole mitään muuta paikkaa kuin Palokki, jossa on tarpeeksi vettä ja mahdollinen lisääntymispaikka.

Pohjois-Karjalassa ärsyttää, koska esitys Palokista tuli hallitusohjelmaan ”ylhäältä”, eikä maakunnan sisältä, arvelee Ylitalo. Heinäveden kunta on ilmaissut tukensa koskien vapauttamiselle, mutta muualla maakunnassa hanketta vastustetaan.

– Kuntien miehet haraavat vastaan. Taustalla on muun muassa asenteita, joissa vastustetaan kalastusrajoituksia. Halutaan sähköyhtiön osingot, eikä nähdä luonto- tai matkailuhyötyjen ulottuvan omaan kuntaan saakka.

Edit: Lisätty huomio, että Ylitalo on eläkkeellä.