Jäänmurtokausi alkoi kuluvana talvena viime vuosia huomattavasti aiemmin. Tällä hetkellä Suomen merialueella on liikkeellä seitsemän kahdeksasta jäänmurtajasta.
Ensimmäisenä Helsingistä Katajanokan laiturista irtosi jäänmurtaja Kontio, joka aloitti matkansa kohti Perämeren pohjukkaa jo 23. marraskuuta turvaamaan Kemin ja Tornion laivaliikennettä.
– Aikainen oli lähtö. Täällä oli jäätä jo ihan kunnolla, kun tulimme perille 25. marraskuuta, kertoo aluksen päällikkö Veli Luukkala.
Seuraavaksi, 5. päivä joulukuuta pohjoiseen suuntasi Otso, ja siitä reilun viikon päästä Voima, jonka määränpäänä oli ensi alkuun Merenkurkku ja sittemmin itäinen Suomenlahti. Kiivaaseen tahtiin talven töihin lähtivät tammikuun puolella myös Polaris, Urho ja Sisu.
Toistaiseksi viimeisimpänä murtokausi alkoi Suomenlahdelle suunnanneella monitoimimurtaja Fennicalla 15. tammikuuta.
– On erittäin poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta, että lähes kaikki murtajat ovat jo avustamassa. Ainoastaan Nordica odottelee enää lähtöä Kotkan satamassa, kertoo jäänmurtopalveluja tuottavan Arctian liiketoimintajohtaja Paavo Kojonen.
Perämeren jäätyminen alkoi aikaisemmin kuin pitkään aikaan. Perämeri on kauttaaltaan jäässä, yleensä jääpeite on pohjoisessa laajimmillaan vasta tammikuun lopulla. Viimeksi vastaava tilanne on ollut 2011 ja sitä ennen 2003.
– Meriliikenne on tänä talvena kuitenkin sujunut erittäin hyvin, olemme halunneet toimia varman päälle, Paavo Kojonen sanoo.
Viime vuonna ensimmäinen jäänmurtaja lähti Perämerelle 11. joulukuuta, vuonna 2021 joulukuun 3. päivä ja vuonna 2020 25. joulukuuta.
Tuulen suunta määrää, miten liikenne kulkee
Jäänmurtaja Kontio turvaa tälläkin hetkellä Kemi-Tornio-Oulu -liikennettä. Aluksen päällikkö Veli Luukkalan mukaan kovista pakkasista huolimatta talvi on ollut tähän mennessä suomalaismurtajille suhteellisen helppo.
– Tuulet ovat nyt pääsääntöisesti idästä, mikä helpottaa meitä, kun jää painuu Ruotsiin päin. Suomen puolella alukset pääsevät kulkemaan paremmin itse ja avustukset ovat helpompia ja lyhyempiä.
Selvää on myös, että kun jään määrä lisääntyy, avustusmatkatkin pitenevät. Sulat väylät myös jäätyvät kovalla pakkasella nopeasti uudelleen.
Yleensä vallitseva tuulen suunta on lounaasta. Veli Luukkala toteaa, että pahin tilanne on, kun jäätä on jo ehtinyt muodostua ja tuuli tai myrsky lyttää ne Suomen rannikolle.
– Ränni laivoille saadaan kyllä auki, mutta sivutuuli puristaa sen koko ajan uudelleen umpeen. Avustaminen hidastuu, kun joudutaan hinaamaan pidempiä matkoja. Se on sellaista möyrimistä sitten niin kauan, kun tuuli on päällä.