Hallituksen ajama työttömyysturvan porrastusmalli alentaa ansiosidonnaisen suuruutta 20 prosenttia jo kahden kuukauden jälkeen ja myöhemmin lisää.
Se on iso leikkaus, mutta eräät ikäsidonnaiset poikkeukset jäisivät ennalleen. Se antaa etenkin muutamalle kuusikymppisten ikäluokalle mahdollisuuden välttää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan esitettyjä heikennyksiä ja päästä vieläpä lisäpäiville eli ns. eläkeputkeen.
Se tarkoittaa, että tietyin ehdoin ansiosidonnainen jatkuu täysimääräisenä myös 500 päivän enimmäismaksuajan jälkeen aina eläkkeelle jäämiseen saakka. Pääsee siis lisäpäiville eli ns. eläkeputkeen, joka varsinaisesti lakkautettiin jo edellisen hallituksen aikana.
Tipunko peruspäivärahalle?
Työttömäksi jäävän yli kuusikymppisen toimeentulon kannalta on oleellista jatkuuko ansiosidonnainen myös 500 päivän täytyttyä (n. 2 v.) vai pitääkö kitkutella noin 800 euron (miinus verot) kuukausittaisella työmarkkinatuella eläkkeelle jäämiseen saakka.
– Lisäpäiviin ja niihin liittyviin ikärajoihin ei olla nyt tekemässä muutoksia. Vuonna 1963 syntynyt pääsee lisäpäiville, jos on täyttänyt 63 vuotta ennen ansiosidonnaisen 500 päivän enimmäisajan päättymistä, kertoo erityisasiantuntija Joni Rehunen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Vuonna 1962 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla lisäpäiväoikeus voi alkaa 62-vuotiaana eli tänä vuonna. Sitä aiemmin syntyneet ovat jo täyttäneet lisäpäiviin oikeuttavan iän.
Tänä vuonna 60 vuotta täyttävät eli 1964 syntyneet ovat eräänlainen rajatapaus, jos ikäluokkaan kuuluva jää työttömäksi tänä vuonna.
He ovat viimeinen ikäluokka, joka voi päästä lisäpäiville, jos ovat täyttäneet 64 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Tämä ei toteudu, jos henkilö on koko 500 päivää putkeen työttömänä, koska se vie noin kaksi vuotta eli hän on tällöin 62-vuotias.
– Mutta jos välissä on aikaa, jolloin etuuspäivät eivät kulu, on esimerkiksi kokoaikatyö, sairauspäivärahajakso tai etuuspäivät kuluvat hitaammin, koska henkilö saa ansiopäivärahan soviteltuna, voi 500 päivää riittää pidemmälle, sanoo Rehunen.
– Tällaista aikaa saisi kuitenkin olla aika paljon, jotta enimmäismaksuaika riittäisi 64-vuotiaaksi.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole enää oikeutta lisäpäiviin.
- Hallituksen porrastusmalli:
- Ansiopäiväraha alenee 40 työttömyyspäivän (n. 2 kk) kohdalla 20 prosenttia.
- 170 päivän (n. 8 kk) kohdalla ansiopäiväraha alenee 25 prosenttia alkuperäisestä ansiopäivärahasta.
- Ansiopäiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha (n. 800 e/kk) tai korotettu peruspäiväraha.
- Lain on määrä astua käytäntöön ensi syyskuussa.
Tärkeä päivämäärä
Muutamalla 1960-luvun alun ikäluokalla säilyy siis mahdollisuus päästä lisäpäiville, mutta porrastus eli ansiosidonnaisen heikennys osuu heihinkin – tai ei välttämättä: sen voi välttää tarkalla työttömyyden ajoituksella.
Ansiopäivärahan porrastaminen tulee ehdotuksen mukaan voimaan 2.9.2024, jolloin tulee myös voimaan työssäoloehdon euroistaminen ja pidentäminen.
– Käytännössä siis, jos henkilön työsuhde on päättynyt viimeistään 1.9.2024, ei alentaminen tulisi tällaista henkilöä koskemaan, ellei hän täytä myöhemmin uudelleen 12 kuukauden työssäoloehtoa, Rehunen kertoo.
Jos siis yli kuusikymppinen haluaa saada ansiosidonnaisensa täysimääräisenä 500 päivältä ja täytenä myös lisäpäiviltä aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka, tulee hänen jäädä työttömäksi ennen syyskuuta?
– Kyllä. Tämän ehdotuksen mukaan syntyy tällainen ”raja”, jossa työttömäksi jäämisen ajankohdalla voi olla isokin merkitys työttömyysturvaan. Sosiaaliturvassa tällaisia aina välillä syntyy, Rehunen sanoo.
Rehunen kuitenkin muistuttaa, että lopullisiin ehtoihin voi vielä tulla muutoksia, koska kyse on vasta lausuntokierroksella olleesta lakiluonnoksesta. Eduskunta saa hallituksen lopullisen esityksen käsiteltäväkseen myöhemmin.