Tammikuun viimeisenä päivänä tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun suomen kielen lautakunta teki monia kohahduttaneen päätöksen. ”Alkaa tekemään” on yhtä hyväksyttävä ilmaisu kuin ”alkaa tehdä”.
Päätös sai sosiaalisessa mediassa aikaan myrskyn, jollaista ei ole lautakunnan päätöksien osalta aiemmin eikä sen koommin nähty.
– ”Alkaa tekemään”-päätös oli monelle iso asia, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielenhuoltaja Henna Leskelä.
Lähestyvän vuosipäivän kunniaksi Kotus on julkaissut sivuillaan kyselyn, kumpaa muotoa – ”alkaa tehdä” vai ”alkaa tekemään” – ihmiset nyt käyttävät ja missä yhteyksissä.
Samalla Kotus haluaa tietää, ovatko yleiskielen eli kirjakielen normit ajantasaisia ja olisiko jotain normia syytä muuttaa.
Henna Leskelä sanoo, että ”alkaa tekemään” on edelleen joillekuille punainen vaate. Kyselyyn vastasi ensimmäisen vuorokauden aikana yli 500 ihmistä.
– Tämä puhuttaa ihmisiä edelleen. Kun muistutettiin vuosipäivästä, lähti somessa heti iso mylly pyörimään.
Muutoksia on ilmassa
Kotuksen alaisuudessa toimiva suomen kielen lautakunta päättää kielenkäyttöä koskevista suosituksista. Lautakunnan jäsenenä toimii kielentutkija Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta. Hän kirjoitti vuonna 2016 kirjan Kielen elämä. Siinä hän ennusti, mitkä yleiskielen normit tulevat muuttumaan.
Yksi näistä on kaksoispassiivi, esimerkiksi ”ei oltu tehty”.
– Se perustuu siihen, että nuorempi ikäluokka ei edes tällaisen normin olemassaolosta tiedä. Ei saisi käyttää kahta kertaa passiivia, vaan pitäisi sanoa ”ei ollut tehty”.
Kotilaisen tuolloisen arvion mukaan kaksoispassiivi hyväksytään yleiskieleen kymmenen vuoden kuluessa.
– Nyt voi jälkiviisaana sanoa, että seitsemän vuotta on kulunut ja kolme vuotta on jäljellä, eikä se ole minkäänlainen aika muutokseen.
Kotilainen ennusti myös, että omistusliite eli possessiivisuffiksi häviäisi yleiskielen normina. Arviona oli, että 15 vuoden kuluttua hyväksyttäisiin ilmaus ”minun suomen kieli” nykyisen ”minun suomen kieleni” rinnalle.
– Nyt tuntuu, että tämä on edelleen 15 vuoden päässä.
Lari Kotilainen arvioi, että jossain vaiheessa yleiskielen normeihin tulevia muutoksia ovat esimerkiksi helpompi partitiivi eli vokaalin pidentymä. Voisi siis käyttää muotoa ”musiikkii” tai ”autoo” muotojen ”musiikkia” ja ”autoa” sijaan.
”Me mennään” tullee jossain vaiheessa myös hyväksytyksi yleiskielen normiksi ”me menemme”-ilmaisun rinnalle.
– Mutta kyllä näihin menee vähintään 30 vuotta, Kotilainen ennustaa nyt.
Yleensäkin kaikki, mikä puhekielessä on havaittavissa, tulee yleiskieleen jollain aikavälillä. Tästä Kotilainen ei kuitenkaan ole pahoillaan.
– Minuahan ei kielentutkijana ärsytä mikään. Jännittyneenä katson, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Kaksoispassiivia odotellessa
Kotimaisten kielten keskuksessa ei ole tällä hetkellä tekeillä suuria muutoksia yleiskielen normistoon. Kotus kuitenkin tarkastelee jatkuvasti kielen ilmiöitä, jotka poikkeavat kirjakielestä.
Kielenhuoltaja Henna Leskelä on samoilla linjoilla kuin Lari Kotilainen. Kaksoispassiivin hyväksyntä saattaa olla seuraava iso uudistus.
– Kaksoispassiivia ”ollaan syöty” näkee paljon. Yleiskielinen muoto on ”on syöty”. Jos jotain muutettavaa normia pitäisi veikata, sanoisin, että kaksoispassiivista voi tulla osa yleiskieltä lähivuosikymmeninä.