Pieleen mennyttä viestintää, vetkuttelua ja pienten toimintojen ulosajoa. Toisaalta liikkuvien palvelujen kehittämistä, satsaamista lasten palveluihin ja onnistunutta suurten linjojen vetämistä.
Näin kuvailevat Pohjanmaan aluevaltuutetut viime vuotta. Arvosanaksi hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi sai heiltä numeron 7.
Yle kysyi Pohjanmaan 59 aluevaltuutetulta arviota viime vuodesta. Heistä 22 vastasi kyselyyn.
Vastauksista paistaa pettymys niin valtuuston kuin hyvinvointialueen järjestäytymiseen. Lähes jokaisessa vastauksessa sivutaan myös tiukkaa taloustilannetta: osa iloitsee tiukan budjetin läpiviemisestä, osa on pettynyt palveluiden supistamiseen.
Viime vuonna onnistuttiin myös viemään uutta potilastietojärjestelmää eteenpäin.
Ja toisaalta välttämään todellista debattia, sanoo Henrik Huhta (kok.).
– Me hyväksyimme 75 miljoonan euron sopeuttamisohjelman, ja sen valtuutuksen turvin hallitus ja virkamiehet ovat toimineet. Varsinaisia säästöpäätöksiä ei ole tuotu valtuustoon, Huhta sanoo.
Yli puolet vastanneista povaa kuluvasta vuodesta yhtä vaikeaa tai vaikeampaa kuin viime vuodesta.
Vain vähän vaikutusvaltaa
Osa vastanneista kokee, ettei heillä ole valtuutettuina todellista vaikutusvaltaa, vaan aluehallitus tekee varsinaiset päätökset.
Pohjanmaan aluevaltuuston kokoonpano on myös hyvin poikkeava, sanoo Päivi Karppi (ps.). Valtuuston enemmistö on RKP:n jäseniä ja muut puolueet muodostavat yhdessä vähemmistön.
Karppi on myös aluehallituksen jäsen. Hän kokee, että voi siellä vaikuttaa asioihin. Valtuuston jäsenellä vaikutusvaltaa ei hänen mielestään juuri ole.
– Oli onnea ja pääsin hallitukseen. Siellä pystyy ottamaan kantaa ja perustelemaan näkemyksiään. Jos valtuutettuna tekee suuria muutoslinjoja, ne eivät ota tuulta alleen, Karppi sanoo.
Samaa mieltä ovat myös Henrik Huhta ja Pasi Keskinen (kesk.).
Vaikka meillä on yksi iso puolue, jolla on enemmistö, muut voisivat ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä yli puoluerajojen.
Anne Salovaara-Kero
Osin ongelma on myös kansallinen, muistuttaa valtuutettu ja hallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero (rkp).
Hyvinvointialuejärjestelmä on hyvin tuore, eikä vastaavaa valtion ja kuntien välistä päätöksentekoastetta ole aikaisemmin ollut. Moni aluevaltuutettu on mukana kunnallispolitiikassa, jossa yksittäisiin päätöksiin on helpompi osallistua.
– Valtuuston rooli on siellä strategisella ylätasolla. Hallitus ja jaostot menevät siitä seuraavalle tasolle, Salovaara-Kero sanoo.
Keskisen mukaan viime vuotta kuvaa parhaiten sana sekava. Hän kokee, ettei vähemmistöpuolueen valtuutetulla ei ole mahdollisuutta olla edes perillä asioista, jos puolueella ei ole edustajaa hallituksessa.
Salovaara-Kero myöntää, että hän on kuullut usein vastaavia mietteitä.
– Vaikka meillä on yksi iso puolue, jolla on enemmistö, muut voisivat ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä yli puoluerajojen, Salovaara-Kero sanoo.
Vastauksista käy ilmi, että myös moni on pettynyt keskinäiseen kommunikaatioon ja toivoo sen paranevan tämän vuoden aikana. Pienille puolueille on tarjolla esimerkiksi Teams-keskusteluja, joissa hallituksen puheenjohtaja kertoo hallituksen päätöksistä. Valtuustolle järjestetään säännöllisesti seminaareja, joissa tiedotetaan asioista ja joissa niihin voi myös vaikuttaa.
Potilastietojärjestelmä etenee
Pasi Keskinen sanoo yhteisen potilastietojärjestelmän edenneen alkuvaikeuksien jälkeen mallikkaasti.
Samaa mieltä on myös Päivi Karppi. Terveysasemilta tietojen saaminen esimerkiksi puhelimitse on ollut hankalaa, sillä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on monta. Hän uskoo, että asioiminen helpottuu, kun alueella on yksi pääjärjestelmä.
– Se voi tuntua pieneltä asialta, mutta on ihan ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset pääsevät puhumaan jonkun kanssa puhelimessa, varaamaan aikaa tai saamaan neuvoja, Karppi sanoo.
Onnistumisia koettiin myös liikkuvien palveluiden, terapianavigaattorin ja seniorilinjan kanssa.
Salovaara-Kero näkee, että viime vuonna on onnistuttu tärkeimmässä eli asiakkaiden palvelemisessa. Palautteiden perusteella palvelun laatu on alueella ollut hyvää koko vuoden.
Vaikeita päätöksiä taloudesta
Lähes kaikki vastanneet sanoivat, että viime vuonna vaikeinta oli säästöjen löytyminen sekä taloudellisen tasapainon saavuttaminen. Sama haaste on edessä myös tänä vuonna.
– Niin kuin viime vuosi osoitti, säästöt koskettavat väkisin sivukyliä. Palveluverkko pitäisi pitää tasapuolisena, mutta kaikki palvelut eivät tietenkään voi olla kaikkien lähellä. Miten se saadaan toimimaan, kun näytteenottopisteitä ja pieniä asemia laitetaan kiinni? pohtii Pasi Keskinen.
Huhta on huolissaan hyvinvointialueen päätösten vaikutuksesta kuntatalouteen. Hän on myös Kruunupyyn kunnanvaltuutettu. Huhta toivoo, että palvelurakenneselvitys valmistuisi nopeasti, jotta kunnat tietäisivät, mitkä rakennukset jäävät tyhjilleen ja voisivat tehdä päätöksiä niistä.
Niin kuin viime vuosi osoitti, säästöt koskettavat väkisin sivukyliä.
Pasi Keskinen
Päivi Karppi sanoo, että yksi tärkeimpiä asioita on lisätä työhyvinvointia ja saada nykyiset työntekijät pysymään tehtävissään. Ensimmäinen vuosi hyvinvointialueena vaikutti kaikkien työhön.
– Siihen on jo satsattu, mutta tietysti voitaisiin satsata enemmänkin. Muutos on aina raskas, vaikka se olisikin hyvä muutos, Karppi sanoo.