Joka viides suomalainen joutuu varautumaan elämänlaatunsa heikkenemiseen, sillä vuosikymmeniä jatkunut säännöllinen siitepölytiedottaminen on katkeamassa tänä vuonna.
Turun yliopiston mukaan se ei enää nykyresursseilla pysty jatkamaan lähes 50 vuotta jatkunutta palvelua.
Kymmenisen vuotta sitten yliopisto joutui vähentämään tiedotteiden määrän kahteen viikossa ja viime vuonna yhteen.
– Se oli aivan liian harvoin. Allergiasta kärsivät kaipaavat ajantasaista ja siitepölyennusteisiin painottuvaa tietoa esimerkiksi lääkityksen säätämiseen allergiahuippujen mukaan, toteaa dosentti Annika Saarto Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.
Saarto kertoo, että viimeiset vuodet ovat olleet siitepölytiedottamisen kannalta vaikeita. Rahoitus on ollut tiukassa yliopistomaailman muutoksissa, eikä osaavia aerobiologejakaan ole helppo löytää.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari E. Sääksjärvi löytää yhdeksi selitykseksi siitepölytiedotuksen resurssipulaan yliopistojen rahanjakomalliin.
– Se keskittyy tutkimukseen ja opetukseen. Malli ei oikein tunnista siitepölytiedotuksen kaltaista yhteiskunnallista vuorovaikutustoimintaa, Sääksjärvi sanoo.
Hän ehdottaa toiminnan turvaamiseksi selvityksen tekemistä, jossa siitepölytiedotukselle pohdittaisiin yliopiston perusrahoituksen lisäksi muitakin rahoituslähteitä. Tällä hetkellä siitepölytiedotuksessa työskentelee kolme tutkijaa.
Annika Saarto toivoo, että katkos säännöllisessä tiedottamisessa jäisi koskemaan vain tätä vuotta. Tänä vuonna siitepölytiedotteita on Turun yliopistolta luvassa silloin, kun siihen on mahdollisuus.
– Emme voi luvata, että tiedotteita tulisi esimerkiksi kerran viikossa tai tiettynä päivänä joka viikko. Riippuu ihan siitä, mikä tilanteemme sillä hetkellä on, Saarto sanoo.
Ilmastonmuutos voi lisätä siitepölykautta
Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa pitää siitepölytiedottamisen katkeamista erittäin harmillisena.
Hellemaan mukaan tiedotusta tulisi ennemmin lisätä kuin leikata.
– Tiedotteita pitäisi tehdä useana päivänä viikossa ja seurantaverkoston tulisi kattaa riittävällä tiheydellä koko Suomi. Siitepölytiedotuksen pitäisi mielestämme olla viranomaistoimintaa, jota se ei tähän mennessä ole ollut, Hellemaa toteaa.
Hellemaa muistuttaa, että siitepölymäärät vaihtelevat vuodesta toiseen. Lisäksi ilmaston lämpeneminen voi tehdä siitepölyallergisten elämästä entistä hankalampaa.
– Muutoksia on jo nähtävissä. Siitepölyallergisen oirekautta pidentävät ja pahentavat entisestään pohjoiseen leviävät uudet allergiakasvit. Siitepölyhaasteet eivät siis tulevaisuudessa katoa, pikemminkin päinvastoin, Hellemaa toteaa