Kansainvälisen Punaisen Ristin pääsihteeri Robert Mardini vaatii Gazan konfliktin osapuolia kunnioittamaan kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä, eli humanitaarista oikeutta. Ne velvoittavat pitämään tiukasti erillään sotilaalliset ja siviilikohteet.
– Heillä [sodan osapuolilla] on velvollisuus kaikin mahdollisin keinoin suojella siviileitä. Heillä on velvollisuus tehdä selkeä ero sotilaskohteiden ja siviilikohteiden, kuten asuinalueiden ja sairaaloiden välillä. Heidän on myös pidettävä huoli, että voimankäyttö on suhteellista, sanoo parhaillaan Suomessa oleva Mardini Ylen haastattelussa.
Vierailun aikana hän keskustelee Suomen hallituksen edustajien kanssa järjestölle annettavasta tuesta.
Siviilien suojelu on Geneven sopimuksen ydinkohta, Mardini muistuttaa. Hänen mukaansa Gazan konfliktissa tämä on erityisen tärkeää pitää mielessä.
– Kun katsoo sodan kauhuja ja jatkuvasti pahenevia siviilien kärsimyksiä, Punaisen Ristin kaltaisten järjestöjen tehtävä on toistaa jatkuvasti, että kansainvälisten oikeuden velvoitteet on todella otettava vakavasti. Niitä ei ole tehty harkinnanvaraisiksi, vaan ne ovat pakollisia, Mardini painottaa.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) tukee Palestiinan Punaista puolikuuta Gazassa. ICRC toimii koko alueella, eli Gazassa, Israelissa ja Länsirannalla.
Palestiinan Punaisella Puolikuulla on paikan päällä 130 työntekijää, joista sata on paikallisia ja 30 ulkomaalaisia.
ICRC:llä on Gazassa kaksi sairaalatiimiä. Lisäksi järjestö tukee paikallisviranomaisia vesihuollon kunnostamisessa.
Gazan olosuhteet kammottavat
Mardinin mukaan Gazan siviilien olosuhteet ovat äärimmäisen vaikeat, sillä kaikista tarvikkeista on pulaa. Ruoka, juomavesi ja sairaalatarvikkeet ovat vähissä.
Gazan eteläosassa on kaksi sairaalaa, jotka kykenevät antamaan apua loukkaantuneille, mutta niidenkin vastaanottokyky on heikentynyt. Lisäksi sairaaloiden tiloissa on tuhansia suojaa etsiviä siviilejä.
Mardini kauhistelee tilannetta, jossa Gazan jo ennestäänkin ahtaasta maa-alasta käytössä on vain viidesosa, ja sinne on ahtautunut alueen koko siviiliväestö, yli kaksi miljoonaa ihmistä.
Apua panttivangeille?
Punainen Risti on avustusjärjestö, joka ei ota kantaa sotien syyllisyyskysymyksiin, vaan pysyttelee tiukasti puolueettomana. Mutta jos järjestö havaitsee humanitaarisen oikeuden loukkauksen, siitä huomautetaan konfliktin osapuolelle.
Järjestö on selkeästi todennut, että panttivankien ottaminen on kansainvälisen oikeuden vastaista.
ICRC on vedonnut Hamasiin, jotta järjestö pääsisi tapaamaan vankeja, tarkistamaan heidän terveydentilansa ja mahdollisesti toimittamaan lääkkeitä. Hamas ei ole suostunut pyyntöön.
ICRC on kuitenkin ollut toteuttamassa yli sadan panttivangin vapauttamista Hamasin vankeudesta.
Mardinin mukaan vapautustilanteet ovat erittäin herkkiä. Vaikka kyse on oikeastaan vain muutaman henkilön siirtämisestä paikasta toiseen, itse asiassa kaikki on pitänyt suunnitella erittäin tarkasti ja avoimesti. Vankiensiirron on tapahduttava tarkoin suunnitellulla tavalla, ettei mikään menisi vikaan.
ICRC on myös auttanut vankiloissa Israelin vangitsemia palestiinalaisia. Toiminta tosin katkesi Hamasin hyökkäykseen, jonka jälkeen Israel ei ole sallinut vierailuita.
Ukrainassa tietojenvaihtoa
Ukraina on ICRC:n suurin meneillään oleva operaatio.
Järjestö tukee Ukrainan terveyspalveluita, mutta sillä on toimintaa myös joillakin Venäjän Ukrainalta valtaamilla alueilla. Tämän toiminnan keskiössä on sodan toisistaan erottamien perheiden yhdistäminen. Punainen Risti pystyy esimerkiksi välittämään sotilaiden omaisille tiedon, ettei kadonnut sotilas ole kuollut, vaan vankina.
Gazan ja Ukrainan sodat ovat nyt kaikkein eniten julkisuudessa olevat konfliktit. Mardini muistuttaa, että ICRC:n laskujen mukaan maailmalla on käynnissä tällä hetkellä peräti 117 konfliktia. Useimmat niistä eivät koskaan nouse median otsikoihin.
Sotilaallinen vastakkainasettelu ei suinkaan ole kriisien ainoa osatekijä, Mardini selittää. Esimerkiksi keskisessä Afrikassa on useita kriisejä, joissa sodan lisäksi ongelmia pahentaa ilmastonmuutos.
Tämänkin lisäksi väestön on selvittävä esimerkiksi ruuan hinnan noususta, jossa suurena tekijänä on Ukrainan konflikti – olihan Ukraina ennen sotaa suuri viljan viejä. Kriisit siis voivat koostua useista osatekijöistä, Mardini toteaa.