Pienet biokaasulaitokset ympäri Suomen kärsivät raskaasta sääntelystä. Laitokset hyödyntävät jätteitä ja korvaavat fossiilisia polttoaineita, mutta pieniltäkin toimijoilta vaaditaan samoja standardeja kuin suuryhtiöiltä.
Biokymppi on valmistanut biokaasua Kiteellä Pohjois-Karjalassa vuodesta 2010. Laitokselle ajetaan biojätteitä Kainuuta ja Etelä-Karjalaa myöten sekä lisäksi lähempää puhdistamolietteitä ja lantaa.
Biokymppi tuottaa sähköä valtakunnanverkkoon ja lähialueelle lämpöä, erilaisia kierrätyslannoitteita sekä liikennebiokaasua kolmelle tankkausasemalle.
Biokympin toimitusjohtaja Mika Juvonen kertoo, että pienten biokaasulaitosten kannattavuutta heikentävät tuottajalle alhainen nettohinta, kalliit investoinnit ja toimialan raskas sääntely.
– Sääntely on sama, olipa pieni laitos, joka tuottaa energiaa yksittäisiä gigawattitunteja tai iso laitos, joka tuottaa kymmeniä tai satoja gigawattitunteja. Samat kestävyysjärjestelmät ja alkuperätodentamiset.
Toimitusjohtaja laskee, että paperityö maksaa kymmeniä tuhansia euroja ennen kuin pääsee aloittamaan liikennebiokaasun tuotannon. Sen jälkeen yritys maksaa noin kymmenen tuhatta euroa joka vuosi eri virastoille, valvontaorganisaatioille ja todentajille.
Juvonen ymmärtää, että sääntelyä tarvitaan laiminlyöntien välttämiseksi. Sääntelyn kokoluokkaa tulisi kuitenkin pohtia uudelleen.
– Tällä tavalla ala ei valitettavasti etene ainakaan pienessä kokoluokassa, puhumattakaan maatalouden kokoluokassa, Juvonen harmittelee.
Osin taustalla on EU-lainsäädäntö. Juvosen mielestä eri ministeriöt voisivat kuitenkin parantaa keskinäistä yhteistyötään, jolloin yritysten ei tarvitsisi maksaa tarkastusmaksuja monelle taholle. Lisäksi hän keventäisi pienten laitosten valvontakäytäntöjä ja nostaisi rajaa kestävyysjärjestelmän vaatimisesta.
Kaikesta huolimatta Biokympissä uskotaan biokaasun tulevaisuuteen paikallisen teollisuuden polttoaineena, raskaassa liikenteessä ja laivaliikenteessä.
Juvonen pitää biokaasua erittäin kustannustehokkaana tapana vähentää päästöjä. Etuja ovat myös huoltovarmuus ja ruokaturva kriisiaikoina sekä hajautettu energiantuotanto.
– Jollakin täällä on lämmiteltävä, kun on tyyntä pakkassäätä eikä aurinko paista. Vetytalous ei tule nopeasti, Juvonen arvioi.
Uusia reaktoreita suunnitteilla ympäri maan
Suomessa toimii 85 biokaasulaitosta. Määrä on kasvussa, ja liikkeellä on sekä paikallisia että suuria yrityksiä.
Esimerkiksi energiayhtiö Nevel käynnisti viime vuonna kolmannen biokaasulaitoksensa, joka hyödyntää Nestlen kastiketehtaan jätettä Juuassa. Seuraavaksi Nevel selvittää investointia Kotkaan.
Ruokatalo Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu suunnittelee useita laitoksia ympäri maan vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäiseksi Lantakaasu aikoo rakentaa Kiuruvedelle Pohjoismaiden suurimman nesteytetyn biokaasun tuotantolaitoksen ja sille kolme satelliittilaitosta.
Tuore yliopistoselvitys suosittelee rakentamaan uusia biokaasulaitoksia Järvi-Suomeen. Liperissä, Vieremällä, Miehikkälässä ja Savitaipaleella riittäisi raaka-aineeksi maatalouden biomassaa, ja kuljetusmatkat pysyisivät lyhyinä.
Myös Suomen Biokierto ja biokaasu -yhdistys arvioi, että biokaasun merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun maatalouden päästöjä karsitaan. Lisäksi kierrätyslannoitteet parantaisivat Suomen lannoiteomavaraisuutta.
– On järjetöntä jättää tämä kotimainen mahdollisuus hyödyntämättä, toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä sanoo ja vaatii kansallista toimenpidepakettia ravinteiden kierron edistämiseksi.