Oikeusministeriö on uudistamassa rikosoikeudellista virkavastuuta koskevaa lainsäädäntöä. Se on lähettänyt ehdotukset lausuntokierrokselle, joka kestää huhtikuun puoleenväliin.
Ehdotusten tueksi ministeriön on tehnyt arviomuistion ja teettänyt erillisen selvityksen virkarikossääntelyn kehittämistarpeista.
Oikeusministeriö perustelee uudistamistarvetta sillä, että yhteiskunnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia rikosoikeudellisen virkavastuun kannalta. Säännöksiä uudistettiin laajasti viimeksi vuonna 2002.
Esimerkiksi entistä useampi työskentelee nyt julkisyhteisön palveluksessa työsuhteessa virkasuhteen sijaan, julkisyhteisöille aiemmin kuuluneita tehtäviä on siirretty yksityiselle sektorille, ja digitalisaatio on muuttanut hallintopäätösten tekemistä.
Erillisen selvityksen on tehnyt OTT, HTT Matti Muukkonen. Siinä tarkastellaan virkarikossääntelyn soveltamisalaa ja virkarikosten tunnusmerkistöjä. Muukkonen selvitti lisäksi virkavastuun toteutumista alioikeuksien oikeuskäytännöissä.
Hän kävi läpi yli tuhat oikeustapausta, pääosin käräjäoikeuksissa. Muukkosen mukaan Suomessa on sen perusteella kovin monentasoisia päätöksiä virkarikoksista.
– Voisi sanoa, että kovin monta hyvinkin epämääräistä kohtaa löytyy niistä tuomioista, kun niitä kävi läpi massoittain. Meidän pitäisi pystyä standardoimaan monia asioita. Yhtäältä sitä, miten virkamiehille osoitetaan virkavelvollisuus, toisaalta sitä, mitä elementtejä virkarikostuomioista pitää löytyä, ja mitä niistä seuraa.
Rikos ei välttämättä johda seuraamuksiin
Muukkosen mukaan yksi suurimmista ongelmista nykyisin on se, että suuri osa virkarikoksista jää pimentoon tai painetaan villaisella.
– Tietyt rikokset, virkasalaisuuden rikkominen ja virkavelvollisuuden rikkominen, eivät ole rikosoikeudellisesti rangaistavia silloin, kun kyseessä on niin sanotusti kokonaisuudessaan arvostellen vähäinen teko.
Jos rikos jää ilman rangaistusta sen vähäisyyden vuoksi, asia ei välttämättä johda mihinkään muuhun ratkaisuun.
– Kunnissa ei ole kurinpitomenettelyjä, joissa niihin silloin puututtaisiin. Mikäli on syytä epäillä, että joku on luottamustehtävässä saattanut toimia lainvastaisesti, niin silloin kunnanhallituksen pitäisi vaatia selvitystä ja tarvittaessa ilmoittaa siitä valtuustolle.
Valtion virkamieslain mukaan pystytään antamaan hallinto-oikeudellinen varoitus kurinpitotoimena, ja poliisilla, rajavartiolaitoksella ja puolustusvoimilla on omaa sääntelyä. Esimerkiksi poliisi voidaan määräaikaisesti erottaa virantoimituksesta.
Muukkosen mukaan outoa on myös se, että kuntaviroissa toimiville esimiehille ei ole säädetty laissa selvää velvollisuutta valvoa ja reagoida mahdollisiin lainvastaisuuksiin. Asia riippuu täysin siitä, miten kunta on sen itse hallintosäännössään määritellyt.
– Vaikkapa liike-elämässä lähtökohta on se, että esimies valvoo alaisiaan. Jos siellä jotain sattuu, niin esimies siitä vastaa. Sen sijaan kuntia koskevassa lainsäädännössä tilanne on se, että lähtökohtaisesti ei ole välttämättä mitään velvollisuutta valvoa tai puuttua.
Oikeusministeriön tiedote asiasta löytyy TÄÄLTÄ.
Arviomuistio löytyy TÄÄLTÄ.
Selvitys virkarikossääntelyn kehittämistarpeista löytyy TÄÄLTÄ.