Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on julkaissut Kittilän laajaa rikosvyyhtiä avaavan kirjan Kittilän opetukset. Siinä kritisoidaan varsin voimakkaasti Lapin tuomioistuinten Kittilä-tuomioissaan käyttämiä perusteluja, mutta ei oteta kantaa tuomioihin sinänsä.
Polemia-sarjassa julkaistun kirjan ovat kirjoittaneet virkarikosasiantuntijana tunnettu emeritusprofessori Pekka Viljanen sekä kunta-asioita pitkään seurannut toimittaja Eeva-Liisa Hynynen.
Tässä artikkelissa käydään läpi viisi keskeistä kommenttia kirjasta. Niitä kommentoi myös oikeustieteen ja hallintotieteiden tohtori Matti Muukkonen.
Muukkonen toimii muun muassa dosenttina Lapin yliopistossa. Hänen erikoisalaansa ovat muun muassa kuntien talous ja toiminta.
Lapin käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus eivät tässä vaiheessa kommentoineet kirjan väitteitä, sillä niillä on yhä käsittelyssä tai tulossa käsittelyyn samaan kokonaisuuteen kuuluvia juttuja – yli 10 vuotta vyyhdin aloittaneiden tapahtumien jälkeen.
1. Lapin tuomioistuinten linjaukset mitätöisivät luottamushenkilöiden virkavastuun
Matti Muukkonen sanoo, että hän ei itse käyttäisi Lapin tuomioistuimet -käsitettä. Hänen mukaansa jokainen tuomioistuin on itsenäinen ja jokainen tuomari toimii itsenäisesti virkavastuulla.
‒ Mutta jos Lapin käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus olisivat olleet ne, jotka olisivat korkeimman oikeuden tasolla päättäneet näistä asioista, niin kovin erilaiselta virkavastuujärjestelmä näyttäisi, kuin mitä se perinteisesti on esimerkiksi kirjallisuudessa.
2. Suomessa ei haluta tunnustaa korruptiota julkisen hallinnon ongelmaksi
Kittilän virkarikosjutuissa toimineet syyttäjät ovat todenneet, että päätösten taustalla on vaikuttanut rakenteellinen korruptio eli muut tarkoitusperät kuin kunnan edun ajaminen. Muukkonen kommentoi tätä kahdella eri tasoilla.
‒ Ensinnäkin pitää muistaa, että Suomessakin korruptiotutkijat, erityisesti Vaasan yliopiston emeritusprofessori Ari Salminen, on jo vuosia kirjoittanut, että Suomen ongelma on piilo- ja rakenteellinen korruptio. Se on hyvin erilaista, kuin mitä esimerkiksi Transparency Internationalin CPI-indeksi mittaa.
Muukkosen mukaan CPI-indeksi mittaa perinteisen ”katukorruption” tyyppisiä ilmiöitä, jotka eivät ole Suomelle tyypillistä. Meillä ongelmat liittyvät esimerkiksi viran täyttöön ja hankintoihin.
‒ Kun olen kunnanjohtajanakin toiminut, niin siellä on erilaisia paikallisyhteisön paineita, että asioita pitäisi ajatella aina sen paikallisen hyvinvoinnin ja edun näkökulmasta.
Viljanen ja Hynynen nostavat kirjassaan esiin ongelman, miten määritellään ”kunnan etu”. Muukkosen mukaan Kittilän virkarikosoikeudenkäynneissä käräjä- ja hovioikeuden näkemyksen mukaan kunnan etu oli paikallisuuden ajattelua, eli että kaikki menee kivasti kunnassa.
‒ Oikeusvaltiossa kunnan edun pitäisi olla objektiivisempaa. Erityisesti, jos hallinnon oikeusperiaatteista nostetaan tarkoitussidonnaisuuden periaate ja puolueettomuusperiaate, eivät viranomaiset voi käyttää toimivaltaa muihin tarkoituksiin kuin mihin se niille on myönnetty.
3. Lapin rikostuomioistuimet eivät huomioineet hallintotuomioistuinten päätöksiä
Korkein hallinto-oikeus on periaatteessa kunta- ja hallintolakien ylin tulkitsija, mutta muun muassa Kittilää koskevien virkarikosjuttujen tuomioissa sen perusteluille tai päätöksille ei ole annettu käytännössä juurikaan painoarvoa.
Muukkosenkin mukaan tuomioistuinten yhteistoimintaa tulisi parantaa silloin, kun käsitellään ilmiöitä, jotka selkeästi ketjuuntuvat toisiin.
‒ Jos kunnassa tehdään päätös, jonka hallinto-oikeus kumoaa, niin siinä vaiheessa pitäisi arvioida sitä, että onko joku tehnyt virheen, josta pitää tulla jonkinlainen seuraamus. Sitä meillä harvemmin näkee tehtävän, ja se on tässä aidosti iso ongelma.
Muukkosen mukaan oikeuslähdeopin perusteisiin kuuluu, että siviili- ja rikosasioissa pitäisi huomioida hallintolain käytössä annetut ratkaisut, mutta näin ei ole.
‒ Meillä kerran meni sama asia sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen että korkeimpaan oikeuteen, jotka olivat eri mieltä keskenään siitä, miten tasa-arvolakia pitää tulkita. Niillä on siihen perustellusti mahdollisuus, mutta tietenkin oikeusvarmuuden ja oikeuden ennakoitavuuden näkökulmasta voisi olla parempi, että tulkinnat olisivat yhtenäisiä.
4. Tuomioistuimet eivät saa olla heikoin lenkki, kun puututaan rakenteelliseen korruptioon
Perustuslaki säätää, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Muukkosen mukaan se koskee kaikkia, niin lainsäätämistä, tuomioistuinten toimintaa kuin hallintoakin.
Muukkonen toivoo, että kaikki ottaisivat tämän tarkempaan kontrolliin toiminnassaan, myös Lapin tuomioistuimet.
‒ Jotain kertoo se, että aika moni asia on joko kääntynyt tai mahdollisesti kääntymässä korkeimmassa oikeudessa toiseen suuntaan. Siinä mielessä lain tulkintaoppia on ehkä syytä kerrata myös siellä pohjoisessa.
5. Kuntalakiin tulee lisätä kunnille velvollisuus torjua rakenteellista korruptiota
Kirjan esitys kuntien velvollisuudesta torjua rakenteellista korruptiota on Muukkosen mukaan sinänsä hyvä ajatus. Eri asia on se, miten asia istuu kuntalakiin.
‒ Kuntalain systematiikan kannalta se voisi olla vähän hankalaa. Pitäisi miettiä jotain muuta selkeää sääntelyä, jossa kuntien viranomaiset on osallistettu korruption torjuntaan.
Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä professori Emilia Korkea-ahon johtama hanke, jossa tutkitaan lobbausta ja sen aiheuttamia sokeita pisteitä kunnissa. Muukkonen odottaa innolla sen tuloksia.
‒ On mielenkiintoista, jos päästäisiin pikkaisen enemmän sisään siihen, minkälainen oikeasti kuntien korruptiotilanne on, Muukkonen sanoo.
Muukkonen tutkii itsekin kuntien virkarikoksia. Hänen mukaansa esimerkiksi ennen soteuudistusta kunnissa työskenteli noin 3/4 julkisesta sektorista. Viimeisen 10 vuoden aikana käräjäoikeuksissa on käsitelty hiukan toistasataa tapausta, jotka liittyvät kuntien toimintaan.
‒ Se on vain neljäsosa tai viidesosa siitä, mitä tuomioistuimissa on käsitelty virkarikoksia. En usko, että kunnissa oikeasti olisi näin vähän tekoja suhteessa valtioon.
Oikeusistuimet eivät kommentoi
Yle antoi Lapin käräjäoikeudelle ja Rovaniemen hovioikeudelle mahdollisuuden kommentoida kirjan sisältöä, mutta ne kieltäytyivät siitä.
Lapin käräjäoikeuden laamanni Janika Kaski ja Rovaniemen hovioikeuden presidentti Jyrki Kiviniemi perustelivat asiaa sähköpostiviesteissä sillä, että Kittilän virkarikosvyyhtiin kuuluvia juttuja on edelleen kesken oikeuskäsittelyissä.
KAKSin julkaisun Kittilän opetukset (Viljanen, Pekka ja Hynynen, Eeva-Liisa) voi ladata ilmaiseksi TÄÄLTÄ.
KORJATTU 29.1. klo 17:14 Professori Emilia Korkea-ahon johtamassa hankkeessa tutkitaan lobbausta eikä korruptiota, kuten jutussa aiemmin väitettiin.