Suomi on osallistumassa tänä vuonna Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimilla ja ilmavoimilla, kertoo puolustusministeriö tiedotteessaan.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi on osallistumassa rauhan ajan tehtäviin merivoimien yhdellä aluksella ja ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla.
– Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä ja ilmavoimien osalta Naton ilmapuolustuksen Air
Shielding- toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä, Häkkänen kertoo tiedotteessa.
Suomi ei ole toistaiseksi osallistumassa maavoimajoukkojen toimintaan. Puolustusministeriön mukaan syynä on muun muassa Suomen maantieteellinen asema Naton itäisellä rajalla ja pääosin reserviläisistä koostuvat maavoimat.
Häkkäsen mukaan Suomi kantaa oman vastuun yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella.
– Tämä on meidän panoksemme. Pitää muistaa koko ajan, että meidän tärkein tehtävämme Natossa on pitää huolta omasta 1 300 kilometrin Nato-rajasta täällä kotimaassa, Häkkänen sanoo Ylen haastattelussa.
Hänen mukaansa kansallinen puolustus on varmistettu, vaikka Nato-tehtäviin osallistutaan.
Tutkijan mukaan Suomi lähettää myös poliittisen viestin
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Iro Särkän mukaan päätös ilmavoimien ja merivoimien osallistumisesta oli odotettu. Suomella on tehtäviin sopivaa suorituskykyä.
Särkän mukaan päätöksessä näkyy myös poliittinen näkökulma. Aiemmin on puhuttu Baltian ilmatilan valvonnasta, mutta nyt Suomi meneekin hävittäjineen Naton kaakkoiskulmalle.
– Se on osoitus poliittisesta tahtotilasta tukea Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta laajasti.
Särkkä arvioi, että Suomelle uutena Nato-maana on tärkeää osoittaa sitoutumista Naton yhteiseen puolustukseen jokaisessa liittokunnan osassa.
Nato ei myöskään toivo, että jäsenmaat blokkiuttuvat alueellisesti sen sisällä.
Särkän mielestä on ymmärrettävää, että Suomi ei ole tällä haavaa osallistumassa tehtäviin maavoimilla.
– Suomen kannattaa ensisijaisesti tukea maantieteellisesti omaa itärajaa, joka samalla on myös Naton uusi itäraja.
Myös Häkkänen huomauttaa, että Suomi tarvitsee maavoimien joukkoja kansalliseen puolustukseen.
Ilmavoimien tehtävä ajoittuisi ensi kesään
Puolustusministeriö kertoo, että ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä tapahtuisi kesä-heinäkuussa.
Siihen osallistuisivat mainittu määrä hävittäjiä sekä noin 70–100 ihmistä. Tällä tietoa henkilöstö koostuisi kokonaan kantahenkilökunnasta.
– Air Shielding -toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä, puolustusministeriö valottaa tiedotteessa.
Merivoimien päätehtävänä vanhojen merimiinojen raivaus
Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella. Miehistön vahvuus olisi 40 henkilöä.
Tehtävä ajoittuisi huhti-toukokuulle.
– Osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Päätehtävän lisäksi alus osallistuisi operaatioalueen meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria, sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia, puolustusministeriö kertoo.
Miinantorjuntaosaston tehtäviin osallistuisi aluksen pysyvä henkilöstö sekä erikseen reservistä palkattavat sopimussotilaat.
Iro Särkkä huomauttaa, että Suomella on erityisosaamista miinantorjunnassa.
Häkkänen sanoo Ylelle, että ilmavoimien Nato-tehtävä maksaa Suomelle noin neljä miljoonaa euroa ja merivoimien noin kolme miljoonaa euroa.
Valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin helmikuun aikana.
Häkkänen kertoo, että ensi vuoden osallistumista aletaan valmistella syksyllä.
Puolustusministeriö kommentoi Naton suurharjoitusta
Puolustusministeriö kommentoi myös laajaa Steadfast Defender 24 -harjoitusta, joka on Naton laajin harjoitus vuosikymmeniin.
Tammikuussa alkaneeseen harjoituskokonaisuuteen osallistuu kaikkiaan noin 90 000 sotilasta kaikista 31 jäsenmaasta ja Ruotsista, mukaan lukien Suomesta.
– Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin ja Naton harjoitustoiminnan ulottuminen esimerkiksi Steadfast Defender 24-harjoituskokonaisuuden myötä myös Suomen alueelle ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys näkyy käytännössä, Häkkänen sanoo.