Rahaa voi säästää monella tavalla, mutta lumen, kasvisten keitinvesien tai jopa järviveden hyödyntäminen kodin kasvien kastelussa ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tämä johtuu siitä, että hanasta tiputetun vesiämpärin hinta on Vesilaitosyhdistyksen mukaan vain alle viisi senttiä.
Monelle voi tulla kuitenkin yllätyksenä, että lumesta ja jäästä sulatettu vesi voi olla kraanasta tullutta vettä tai kaivovettä jopa parempi vaihtoehto.
Luonnontieteellisen keskusmuseon ylipuutarhuri Pertti Pehkonen ei tästä huolimatta jaksaisi sulattaa pihaltaan ilmaista lunta kodin kasveille, mutta ei pidä sitä täysin järjettömänä ajatuksena.
– Puhtaasta lumesta sulatettu vesi vastaa kesän sadevettä. Sehän on jäätynyttä sadevettä.
Sadevesi on hapanta
Kasvit viihtyvät lievästi happamassa tai neutraalissa kasvualustassa. Suurimmalle osalle kasveista ihanteellinen pH on 6-7. Jos kasvualustan pH on liian korkea tai liian matala, niin kasvi ei pysty hyödyntämään tehokkaasti ravinteita.
Sadevesi on luontaisesti lievästi hapanta, koska siihen liukenee ilmasta hiilidioksidia, joka muuttuu reaktiossa hiilihapoksi. Hanaveden pH on puolestaan usein neutraali tai lievästi emäksinen.
Sadevesi on pehmeää vettä
Sadeveden etuihin kuuluu myös se, että vesi on pehmeää, jolloin se ei sisällä suoloja eli mineraaleja.
Monin paikoin Suomea hanavesi ja kaivovesi ovat myös usein pehmeää. Alueilla, jossa hanavesi on kovaa, sisältää enemmän kivennäisaineita, kuten kalsiumia ja magnesiumia.
Jos kasveja kastellaan jatkuvasti kovalla hanavedellä, niin kasvin kasvualusta voi muuttua turhan emäksiseksi.
Hanavedessä on kalkin lisäksi klooria
Suomen vesilaitoksissa nostetaan yleisesti talousveden pH-arvoa lähelle kahdeksaa muun muassa kalkin tai lipeän avulla. Lipeä reagoi vedessä olevan hiilidioksidin kanssa muodostaen bikarbonaattia.
Kastellessä hanavedellä, kalkkia kertyy kasvualustaan kuukausien mittaan. Kalkkikertymät voi saada pois esimerkiksi vaihtamalla kasville mullan kerran vuodessa. Samalla kasvi saa uudesta mulasta ravinteita ja ilmavan kasvualustan.
Pintavedestä valmistetussa talousvedessä on myös pieniä määriä klooria, jolla varmistetaan talousveden mikrobiologinen laatu. Kloorimäärät hanavedessä ovat kuitenkin pieniä, ja ne eivät ole Pehkosen mukaan varsinaisesti vaaraksi kasveille.
Kloorin voi haihduttaa säilyttämällä vettä kastelukannussa noin vuorokauden ajan.
Kastele jäällä orkideaa
Jotkut kasvit kestävät viileää ilmaa paremmin kuin toiset. Tämän vuoksi esimerkiksi jouluruusulle, syklaamille ja skimmialle voi laittaa pieniä määriä lunta aluslautaselle, jolloin kasvi voi hyödyntää sulamisveden ja sulamisesta syntyvän viileyden.
Pääsääntöisesti kasvit tykkäävät kasteluvedestä, joka on huoneenlämpöistä. Pehkonen muistuttaa, että poikkeuksiakin löytyy.
– Yleensä orkideoille suositellaan kasteluvedeksi huoneilmaa pari astetta lämpimämpää vettä. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan myös jääpaloilla voi kastella orkideoita.
Pehkonen kertoo, että kokeessa puun kuoressa oleille perhoskämmeköille eli phalaenopsiksille kokeiltiin eri lämpöisiä kastelumenetelmiä. Testissä havaittiin, että jääpalojen käytöllä ei ollut merkitystä kasvin pituuskasvuun tai kukintaan.
Pehkonen suosittelee kokeilemaan varoen lumen käyttöä orkideoiden ja muiden kasvien kastelussa. Yleensä ihmiset kastelevat kasvejaan liikaa, jonka johdosta ne kuolevat. Hetken kuivuus ei Pehkosen mukaan kasvia tapa.
– Jos olet epävarma ja mietit, pitääkö kasvia kastella tänään, niin odota vielä päivä.
Kasvikset buustaavat tavallista vettä
Säästeliäs viherpeukalo hyödyntää kasvien kastelussa myös ruuanlaitosta ylijääneet keitinvedet. Pehkonen toteaa, että huoneenlämpöiseksi jäähdytetyt kasvisten keitinvedet voi antaa kodin kasveille.
– Esimerkiksi parsakaalin, kukkakaalin, porkkanoiden ja perunoiden keitinvesi on täynnä kivennäisaineita ja suoloja, joista kasvit hyötyvät.
Innokkaiden kokkaajien kannattaa huomioida, että kaaleista voi kehittyä keitinveteen hajuja, jotka jäävät haisemaan multaan useammaksi päiväksi ennen haihtumistaan pois.
Vaikka keitinvedet ”boostaavat” tavallista vettä, niin ne eivät korvaa kaupoissa myytäviä kasviravinteita.
Järvivesi paras
Pehkonen lisää, että järvivesi on sulatetun lumen ohella toimiva huonekasvien kasteluvesi.
– Järvivedessä on sadeveden tapaan hanavettä alhaisempi pH ja vähemmän suoloja. Se on myös hapekkaampaa kuin vesijohtovesi.
Berner tuoteryhmäpäällikkö Ilkka Väre kertoo, että järvi-ja jokivesi voivat sisältää keväisin ja syksyisin runsaasti ravinteita.
– Jäiden sulaminen ja syksyn sateet kuljettavat vesistöihin leviä ja bakteereja. Tämä on syytä tiedostaa.
Toinen tärkeä asia Väreen mukaan on muistaa, että moottoritien vierestä vettä ei kannattaisi ottaa talteen varsinkaan keväisin, koska teiltä valuu suolauksia vesistöihin.
Raikkain kasteluvesi kasveille on Värin mukaan metsässä sijaitseva järvi ja lampi.
Artikkelissa on käytetty asiantuntijana Vesilaitosyhdistyksen VVY:n vesiasiain päällikkö Riina Liikasta.