Metsähakkuut pienenivät viime vuonna, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen ennakkotilastosta.
Suomen metsistä hakattiin yhteensä 69 miljoonaa kuutiometriä puuta, joka on seitsemän miljoonaa kuutiota edellisvuotta vähemmän.
Hakkuista 58,9 miljoonaa kuutiota oli kuitu- ja tukkipuuta eli meni metsäteollisuuden käyttöön. Kuitua käyttää pääosin selluteollisuus ja tukkia sahateollisuus.
Metsähakkeeksi ja pientalojen polttopuuksi korjatiin 9,7 miljoonaan kuutiometriä.
– Edellisen kerran teollisuuspuun hakkuut jäivät alle 60 miljoonan kuutiometrin vuonna 2020, ja sitä ennen vuonna 2015, sanoo Luken yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä tiedotteessa.
Kaikkien aikojen suurin määrä, 78 miljoonaa kuutiota, hakattiin vuonna 2018.
Luken mukaan hakkuut hiipuivat alkuvuoden jälkeen, kun metsäteollisuustuotteiden kysyntä heikkeni.
Suurin pudotus tapahtui sahateollisuuden käyttämän tukkipuun hakkumäärässä. Tukkia hakattiin yli kymmenen prosenttia vähemmän, yhteensä 26,0 miljoonaa kuutiota. Myös selluteollisuuden tarpeisiin menevän kuitupuun hakkuut vähenivät.
Teollisuudelle menevän puun hakkuut vähenivät yksityismetsissä yli kymmenyksen. Valtio ja yritykset sen sijaan kasvattivat sekä tukki- että kuitupuun hakkuita yhteensä kolmella prosentilla.
Maakunnista puuta kaatui eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Teollisuuspuun hakkuut pysyivät ennallaan Lapissa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.
Hakkuut vähenivät yli kymmenen prosenttia kahdeksassa maakunnassa.
Energiapuusta iso osa runkopuuta
Energiapuuta korjattiin lämpö- ja voimalaitosten käyttöön 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Määrästä oli runkopuuta yli puolet: 3,2 miljoonaa kuutiota. Loput olivat muun muassa latvuksia tai kantoja.
Luke arvioi myös niin sanottua suurinta ylläpidettävää hakkuukertymää. Sen on laskettu olevan keskimäärin 79,8 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa ajalla 2019–2028.
Hakkuut jäivät vuonna 2023 sitä pienemmiksi koko maassa.
Suurin ylläpidettävä hakkuukertymä ei huomioi esimerkiksi Suomen EU-sitoumuksia metsien muodostaman hiilinielun suhteen. Metsät sitovat hiilidioksidia ja ovat siksi osa ilmastopolitiikkaa.
Hiilinielun todettiin romahtaneen vuonna 2021. Tuolloin hakkuukertymä oli noin 76 miljoonaa kuutiota. Nielu taas imi noin viisi miljoonaa tonnia päästöjä.
EU velvoittaa Suomea noin 21 miljoonan tonnin suuruiseen hiilinieluun vuosina 2021–25. Sen jälkeen tavoite on 17,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Juttua korjattu 14:28: Ennätysmäärä puuta hakattiin vuonna 2018, ei vuonna 2019. Otsikkoa muutettu – poistettu sivulause, jossa sanottiin, että valtio olisi hakannut yksityisiä metsänomistajia enemmän metsää. Tosiasiassa valtio ja yritykset kasvattivat hakkuita yhteensä kolmella prosentilla.