Maunulan majalla pullat ja munkit odottavat vitriinissä äänestäjiä. Niitä on leivottu aamuneljästä lähtien.
– Tuplamäärä menee pullaa verrattuna tavalliseen sunnuntaihin. Vaalipäivä on supersunnuntai, sanoo yrittäjä Jenni Seppälä-Sahravuo.
Helsingin Keskuspuistossa sijaitsevasta, ulkoilijoiden suosimasta vanhasta metsästysmajasta on vuosien varrella muotoutunut monille perinteinen vaalikahvittelupaikka.
Äänestyspaikat avautuvat tänään sunnuntaina aamuyhdeksältä, ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla.
Jos äänestysaktiivisuus nousee toisella kierroksella yhtä vilkkaaksi kuin ensimmäisellä kierroksella eli 75 prosenttiin, vaalikahville saapuu taatusti runsaasti väkeä.
Vaalien jännitys tiivistyy
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma uskoo, että samaan lukemaan voidaan päästä myös toisella kierroksella.
– Se lisää vaalien jännittävyyttä, kun istuva presidentti ei ole ehdolla. Myös kilpailuasetelma on sen verran tasainen, että se voi motivoida ihmisiä äänestämään.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on samaa mieltä.
– Kyllä ennusmerkit ovat varsin hyvät sille, että vaalipäivänä lähtee äänestämään suurin piirtein sama määrä kuin ensimmäisessä vaalissa. Pienet mahdollisuudet on siihenkin, että äänestysaktiivisuus voisi olla jopa hieman sitä korkeampi, mutta se jää nähtäväksi.
Jääskeläisen mukaan presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksessä annettiin hieman yli 1,9 miljoonaa ääntä, ja toisella kierroksella reilut 2 miljoonaa ääntä.
– Ennakkoäänten lisäys saattaa johtua siitä, että nyt tuli mukaan myös sellaisia äänestäjiä, jotka eivät ensimmäisessä vaalissa äänestäneet. On mahdollista, että toisessa vaalissa saadaan lopulta sama tai jopa korkeampi äänestysprosentti kuin ensimmäisessä vaalissa, Jääskeläinen pohtii.
Äänestysprosentti korkeampi kuin vuosikymmeniin
Presidentinvaalin 2024 ensimmäisellä kierroksella annettiin 3 209 916 ääntä.
Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 75 eli 5,1 prosenttiyksikköä vuoden 2018 vaaleja suurempi.
Äänestysprosentti oli ensimmäisten vaalien korkein vuoden 2000 jälkeen.
Tämä oli odotettavissa nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Suomen turvallisuus, Nato-jäsenyys ja konfliktit maailmalla ovat saaneet suomalaiset kiinnostumaan vaaleista asiantuntijoiden mukaan.
Naiset äänestivät jälleen miehiä aktiivisemmin, Suomessa asuvien naisten äänestysprosentti oli 77,3 ja miesten 72,5.
1980-luvulla oli mahdollisuus ”mustille hevosille”
Vuonna 1994 äänestysprosentti oli jopa yli 82 presidentinvaalin molemmilla kierroksilla. Jääskeläinen ei usko, että tähän tasoon enää päästään.
– Siinä vaalissa oli merkittävää, että se oli ensimmäinen suora kansanvaali. Silloin äänestäjillä oli ensimmäistä kertaa täydet valtuudet ja mahdollisuudet ratkaista, kenestä tulee valtionpäämies.
Vielä 1980-luvulla presidentti valittiin valitsijamiesvaalin kautta. Puolueet asettivat ehdokkaansa valitsijamiehiksi, joita oli noin 300. Kansalaiset valitsivat valitsijamiehet, ja valitsijamiehet äänestivät presidentin.
– Lainsäädäntö ei lainkaan rajoittanut, ketä ehdokasta nämä valitut valitsijamiehet lopullisessa vaalissa äänestävät. Toki käytännössä he lähes aina äänestivät sitä ehdokasta, jonka puolesta he olivat kampanjoineet, mutta mahdollisuus oli myös niin sanotuille mustille hevosille, Jääskeläinen kertoo.
Hänen mielestään tällaista menettelyä ei nykyään voisi pitää asianmukaisena tapana valtionpäämiehen valintaan.
Vaalihäirinnältä ei vältytty
Tämän vuoden vaaleissa ehdokkaiden vaalikampanjointi on saanut myös negatiivista huomiota vaalihäirinnän muodossa. Esimerkiksi Jussi Halla-ahon (ps.) ja vielä toisella kierroksella mukana olevan Pekka Haaviston (vihr.) vaalijulisteita manipulointiin epätosilla väittämillä, jotka kääntyivät ehdokkaita vastaan.
– Nämä olivat ikään kuin kahden ääripään mainokset, joista tehtiin samantyyppiset antivaalimainokset. Takana saattoi olla joku ryhmittymä, joka ei liittynyt kamppaileviin ehdokkaisiin, vaan se oli ehkä enemmänkin yleispoliittinen kannanotto.
Jääskeläinen ei kuitenkaan usko, että vaalihäirintä on vaikuttanut kyseisten ehdokkaiden kannatukseen, sillä suomalaiset äänestäjät ovat hänen mukaansa valveutuneita ja medialukutaitoisia.
Ainakin Maunulan majan asiakkaat ovat seuranneet vaalitenttejä tarkalla silmällä. Videolla Monica Sourander, Kai Joronen ja Jarmo Seppälä kertovat, mitä vaaleista on jäänyt mieleen.