Jyväskyläläinen Tiina Viita-aho sai muutama vuosi sitten vinkin, jonka mukaan kirkasvalolamppu voisi auttaa talvisin pahenevaan migreeniin.
– Migreenikohtauksia oli pimeään aikaan enemmän kuin kesällä. Kokeilin kirkasvalolamppua, ja kohtaukset alkoivat vähentyä.
Viita-aho huomasi, että pimeällä vastaantulevien autojen valotkaan eivät enää ottaneet silmiin.
Kirkasvalolampusta tuli osa pimeän vuodenajan aamurutiineja.
Viime syksynä Viita-aho päätti kokeilla kirkasvalohoidon aloittamista jo elokuussa, jotta välttyisi pimeyden aiheuttamalta väsymykseltä.
– Se on ollut silmiä avaava kokemus. Olen huomannut, miten se vaikuttaa vireystilaan, kun aamulla pääsee nopeasti vauhtiin, ja illalla luonnollinen väsymys tulee oikeaan aikaan.
Unirytmi on mennyt kohdalleen. Väsymys, yölliset heräämiset ja stressi ovat helpottaneet selvästi. Nyt Viita-aho pohtii, ryhtyisikö hän käyttämään lamppua ympäri vuoden.
”Huomattava apu kaamosoireisiin”
Pyysimme Ylen verkkosivuilla ihmisiä kertomaan kokemuksiaan kirkasvalolampun käytöstä. Valtaosa vastaajista koki, että lampusta oli hyötyä.
Kursivoidut kohdat jutussa ovat lainauksia vastaajien kertomista kokemuksista. Vastaukset ovat nimettömiä, koska niistä käy ilmi terveystietoja. Vastaajien nimet ja yhteystiedot ovat Ylen tiedossa.
”Käytän pimeimpänä vuodenaikana. Diagnosoitua kaamosmasennusta minulla ei ole, mutta siihen viittaavat oireet olivat aikaisemmin selvät. Alettuani muutama vuosi sitten käyttää kirkasvalolamppua aamuisin parin kolmen viikon kuureina, oireita ei ole enää ollut.”
”En näe Suomen talvissa mitään hyvää. Vihaan sekä pimeyttä, kylmyyttä että lunta. Pidän sekä kirkasvalolamppua että sen rinnalla sarastuslamppua elinehtoina, että selviän talvista ”vain” säännöllisenä merkittävänä riesana.”
”Juhannusviikolla en käytä kirkasvalolamppua. Mutta jo heinäkuussa saattaa olla synkkiä sadepäiviä, jolloin jo sytytän lampun. Minulla on niitä nyt viisi.”
Valtaosa hyötyy, osa kärsii
Tutkimusten mukaan noin neljäsosa suomalaisista saa kaamoksesta oireita, jotka kokee ongelmaksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on erikoistunut siihen, miten masennus, unettomuus ja kaamosoireet vaikuttavat ihmisten terveyteen.
Hän arvelee, että suomalaiset hyödyntävät kirkasvalohoitoa liian vähän.
– Noin 80–85 prosenttia kaamoksen aikaan oireilevista hyötyisi siitä selkeästi.
Partosen mukaan kaikki eivät kuitenkaan saa lampusta apua. Se käy ilmi myös ihmisten Ylelle kertomista kokemuksista.
Osa vastaajista kertoi saaneensa valosta päänsärkyä, silmäoireita tai stressiä.
Muutama vastaaja koki altistuneensa kirkasvalolle tahtomattaan esimerkiksi töissä.
”Aikoinaan työpaikalleni tuotiin kirkasvalolamppu kahvihuoneeseen ja koin sen epämiellyttäväksi, joten pyrin välttämään tilan käyttöä sen palaessa. Luonnoton valaistus ja tarpeeton häikäisy olivat ilmeisenä syynä kokemukseeni.”
”Alkusyksystä tuntuu siltä että lamppu jonkin verran auttaa, mutta viimeistään joulukuussa tulee päälle loputon väsymys ja masennusoireet. Tänä vuonna viimein hakeuduin työterveyteen kysymään, voiko tähän saada jotakin apua, kun kirkasvalo ei minulle auta. Ei se vaan ole sama asia kuin oikea päivänvalo.”
”Kirkasvalolamput olivat muodissa joitakin vuosia sitten ja niinpä itsekin sellaisen hommasin päästäkseni hyvään unirytmiin ja virkistyäkseni aamulla. Mielestäni se oli sietämätön. Valo oli kova, ei lainkaan lämpimän värinen ja se oli oikeastaan sysiruma.”
Valo vaikuttaa meihin eri tavalla
Timo Partosen mukaan ihmiset ovat luontaisesti eri tavalla herkkiä valolle.
– Valo vaikuttaa joihinkin meistä voimakkaammin ja joihinkin heikommin. Jos on kovin herkkä valon vaikutuksille, myös tällaisia haittoja voi ilmaantua herkästi.
Partonen pitää tärkeänä, että jos työpaikoille tai kouluihin on sijoitettu kirkasvalolamppuja, ihmisillä on oltava mahdollisuus valita, altistuvatko he kirkasvalolle vai eivät.
Haittavaikutusten välttämiseksi lamppua on Partosen mukaan käytettävä ohjeiden mukaan:
- Käytä kirkasvalolamppua aamulla klo 5–10 puolesta tunnista tuntiin.
- Laita lamppu ohjekirjassa mainitulle etäisyydelle kasvoistasi. Valon voimakkuuden tulisi olla vähintään 2500 luxia silmien kohdalla.
- Pidä silmät auki, mutta älä katso suoraan lamppuun. Aseta lamppu niin, ettei se häikäise.
Ohjeiden noudattaminen on Partosen mukaan tärkeää myös siksi, että muuten lampusta ei saa toivottua hoitovaikutusta.
– Teho perustuu siihen, että valon määrää lisätään nimenomaan aamulla. Ihmisen sisäinen kello tahdistuu valoon, joka tulee silmiin aamun ja aamupäivän aikana.
Jos kirkasvalolamppua käyttää puolen päivän jälkeen, se voi aiheuttaa sisäisen kellon jätättämistä, eikä uni tule illalla siihen aikaan kuin pitäisi.
Monen kaamosoireet alkavat helpottaa helmikuun loppupuolella, kun auringonvalo lisääntyy. Osa kuitenkin kärsii oireista huhtikuulle saakka.
Työaamuina viideltä heräävä Tiina Viita-aho pohtii kirkasvalolampun käyttämistä ympäri vuoden.
– Aika ison osan vuodesta on vielä viiden aikaan hämärää. Aion puhua myös mieheni ympäri kokeilemaan lamppua.