Lakot laajenevat: varhaiskasvatuksen työt seisahtuvat useilla paikkakunnilla alkuviikosta

Poliittinen lakko on protesti hallitusohjelman suunniteltuja työelämän heikennyksiä vastaan.

Mielenosoitus, jossa suuri banderolli, ilmapalloja ja kylttejä, joissa iskulauseita.
Tehyn ja SuPerin jäsenet osoittivat mieltään Kuopion torilla 1.4.2022. Kuva: Sami Takkinen / Yle
  • Clarissa Jäärni

Tehy ja Super ovat päättäneet kahden vuorokauden lakosta suurimpien kaupunkien varhaiskasvatuksessa 13.–14. helmikuuta.

Poliittinen lakko koskee kaikkea varhaiskasvatuksen työtehtäviä kaikilla työehtosopimusaloilla kattaen Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisen, Vaasan, Mustasaaren, Rovaniemen, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Oulun, Turun ja Porin.

Lakko vaikuttaa päiväkotien, varhaiskasvatusyksiköiden, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen työtehtäviin, sisältäen myös leikkipuisto- ja kerhotoiminnan.

Lakko käynnistyy tiistaina 13. helmikuuta 2024 klo 00.01 ja päättyy keskiviikkona 14. helmikuuta 2024 klo 23.59.

Superin jäsenet kieltäytyvät lakon aikana tekemästä lakonalaista työtä, ja lakossa ovat kaikki kyseisten paikkakuntien lakkokohteet. Viranhaltijat eivät ole lakon piirissä, eikä muita rajoituksia ole asetettu.

Poliittinen lakko on protesti hallitusohjelman suunniteltuja työelämän heikennyksiä vastaan, jotka vaikuttaisivat liittojen työntekijöihin.

Liitto toivoo yhteisen neuvotteluratkaisun löytymistä

Superin puheenjohtaja Silja Paavola painottaa neuvotteluratkaisun löytämisen tärkeyttä. Hän korostaa, että työmarkkinamallin tulisi mahdollistaa edelleen alakohtaisten epäkohtien korjaaminen palkkausta hyödyntäen.

– Ilman tällaista ratkaisua koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa heikkenee entisestään, mikä on huolestuttavaa, sillä näillä aloilla työskentelevät ovat keskeisessä roolissa tarjotessaan lakisääteisiä palveluita ja mahdollistaessaan muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, kertoo Superin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

Paavola korostaa myös huolenaiheita vientivetoisesta palkkamallista. Jos malli säädetään laissa suunnitellulla tavalla, hänen mukaansa se rajoittaisi liikaa työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta ja aiheuttaisi häiriöitä työmarkkinoilla.

– Tämä voisi vaarantaa naisvaltaisten alojen ja julkisen sektorin palkkakehityksen sekä palkkatasa-arvon. Työvoimapula kasvaisi erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla, Paavola toteaa.

Super toivoo neuvotteluratkaisua ja yhteistä tahtotilaa, jossa nämä huolenaiheet voitaisiin ottaa huomioon.