Ilmansaasteet saattavat alentaa matemaattisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tulosta jopa arvosanalla

Suomessa on verrattain vähän ilmansaasteita, mutta siitä huolimatta ne vaikuttavat merkittävästi ylioppilaskirjoituksissa suoriutumiseen, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Ruuhkaa Sörnäisten rantatiellä.
Tutkimus keskittyi pienhiukkasiin, jotka ovat haitallisia sisätiloissa. Näitä hiukkasia syntyy esimerkiksi liikennepäästöjen seurauksena. Kuvituskuva. Kuva: Antti Kolppo / Yle
  • Emilia Pakkala

Kun Oulun yliopistossa alettiin tutkia, heikentävätkö ilmansaasteet ylioppilaskokeissa suoriutumista, tutkijoilla oli selvä oletus: Suomessa ei ole tällaista ongelmaa.

Oletus osoittautui vääräksi.

Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät erityisesti matemaattisten aineiden ylioppilaskokeissa. Suoriutuminen heikkenee merkittävästi, kun ilmansaastepitoisuus nousee.

Tutkimus keskittyi pienhiukkasiin (alle 2.5 mikrometriä), jotka läpäisevät monet rakenteet ja ovat haitallisia sisätiloissa. Näitä hiukkasia syntyy esimerkiksi teollisuudessa ja liikennepäästöjen seurauksena.

Mikäli mietit nyt, johtuuko heikko menestyksesi matemaattisissa aineissa ilmansaasteita, asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun yliopistotutkija Marko Korhonen sanoo, että suoriutumisen heikkeneminen näkyy vain pieninä piste-eroina kokeissa.

– Jos ylioppilaskoe pisteytetään 0–100. Laudaturin raja olisi 90 pistettä ja ilmansaastepitoisuus nousee 0.10 prosenttiyksikköä. Jos henkilö olisi rajalla saada laudaturin tai eximian, voi se pudota eximiaan ilmansaasteiden vuoksi.

Vaikka vaikutus olisikin melko pieni, voi se vaikuttaa opiskelijan elämään suuresti.

– Sillä, että opiskelija altistuu ilmansaasteille koetta tehdessään, voi olla ratkaiseva vaikutus jatko-opintoihin etenemiselle, jos ylioppilaskokeen tuloksia käytetään merkittävänä valintaperusteena, Korhonen toteaa.

Ei vain Kiinan ja Intian ongelma

Tutkimustulos yllätti jopa tutkijat. Suomessa on verrattain vähän ilmansaasteita, mutta silti niillä on merkittäviä vaikutuksia ylioppilaskirjoituksissa suoriutumisessa, erityisesti matemaattisten aineiden osalta.

– Lähtökohtaisesti ajattelisi, että tämä koskisi pelkästään korkean ilmansaasteen maita.

Tutkimuksessa tutkittiin myös ilmansaasteiden vaikutuksia kielellisten taitojen kokeisiin: äidinkielen kirjoitus- ja lukutaidon ylioppilaskokeisiin. Näihin pienhiukkasten määrän kasvulla ei ollut vaikutusta. Korhosen mukaan tähän ei löytynyt suoraa selitystä.

Kielellisiä ja matemaattisia ongelmia ratkaistaan eri aivojen osa-alueilla ja syy voi piillä Korhosen mukaan tässä. Voi olla, että matemaattisia tehtäviä ratkoessa käytetään osa-alueita, joihin ilmansaasteet vaikuttavat. Tästä ei kuitenkaan ole varmaa tutkimustietoa, sanoo Korhonen.

Aiheen tiimoilta riittää vielä runsaasti tutkittavaa, sanoo Korhonen. Vielä ei ole tietoa esimerkiksi siitä, millaisia vaikutuksia lyhyellä ilmansaaste-altistumisella on pitkäaikaiseen verrattuna. Myöskään sisäilmaongelmien vaikutusta ylioppilaskoe-tuloksiin ei vielä tiedetä.