93-vuotias Annikki Varis polkee minikuntopyörää nojatuolissa kotonaan Lemin maaseudulla. Annikin poika Veli-Matti Varis istuu sohvalla ja kannustaa äitiään jatkamaan polkemista jutustelun ohessa.
– Tätä voi tehdä vaikka televisiota katsellessa, kertoo Annikki Varis.
Kotona on vieraillut kotikuntoutuksen fysioterapeutti, joka on antanut Annikille muun muassa jumppaohjeita. Niiden on tarkoitus vahvistaa heikkoja jalkalihaksia.
Fysioterapeutti on myös varmistanut, että Annikilla on tarvittavat laitteet, kaiteet ja korokkeet, jotka helpottavat kotona asumista.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue aloitti viime marraskuussa omatiimi-toimintamallin. Hyvinvointialueet ympäri Suomen yrittävät saada perusterveydenhuollon toimivaksi.
Hyvät kokemukset
Veli-Matti Varis pitää omatiimi-mallia hyvänä parannuksena äitinsä Annikin hyvinvoinnin kannalta.
– Hyvä puoli on se, että kotikuntoutus toimii tosi hyvin ja he käyvät katsomassa äitiä tarpeen mukaan, kertoo Veli-Matti Varis.
Perheessä on ollut viime aikoina surua läheisen kuolemantapauksen takia ja se on vetänyt äidin mielen matalaksi. Veli-Matin mukaan äiti on nyt pirteämpi, kun psykiatrinen sairaanhoitaja vieraili heidän kotonaan ja äiti sai purkaa mieltään asiantuntijalle.
– Siinä mielessä olemme olleet ihan tyytyväisiä, ja Katille voi aina soittaa hyvinvointiasemalle, kertoo Veli-Matti Varis.
Annikin omahoitaja on terveydenhoitaja Kati Buuri Lemin hyvinvointiasemalla. Häneen Annikki tai Veli-Matti Varis ottavat tarvittaessa yhteyden.
Akuuteissa asioissa lääkäriin pääsy on välillä ollut vaikeaa.
– Kyllä se on aina lopulta järjestynyt tavalla tai toisella. Jos omasta kunnasta ei ole saatu apua, niin usein olemme päässeet Luumäelle Taavettiin lääkäriin, kertoo Veli-Matti Varis.
Omatiimissä useita asiantuntijoita
Terveydenhoitaja Kati Buurin mukaan omatiimi-malli sopii moninaisia terveyspalveluita tarvitsevalle.
– Esimerkiksi silloin, jos kotona pärjäämisessä on haasteita. Ne voivat olla terveydellisiä tai mielenterveyspuolen haasteita, kertoo terveydenhoitaja Kati Buuri.
Kati Buurin mukaan tiimissä ei välttämättä tarvita lääkäriä, vaan omahoitaja ottaa tarvittaessa yhteyden lääkäriin.
– Ei aina tarvitse päästä lääkäriin. Me voimme konsultoida lääkäriä. Jos tarvitaan lääkäriä, me voimme varata lääkäriajan, jos sille on tarvetta. Paljon pystytään hoitamaan asioita ilman lääkärin vastaanottoa.
Uusia toimintamalleja perusterveydenhuoltoon
Erilaisia tiimimalleja kehitetään eri puolilla Suomea hyvinvointialueilla.
Omatiimi-malli vaatii vielä jumppaamista varsinkin isommissa kunnissa. Syynä on se, että asiakkaita on enemmän ja omatiimimallin käynnistäminen vaatii alkuvaiheessa tavallista enemmän vaivannäköä.
Geriatrian erikoislääkäri Karoliina Rantonen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta näkee omatiimi-mallissa mahdollisuuden odotetulle terveydenhuollon muutokselle.
– Kun tuttu hoitaja ja lääkäri tuntevat potilaan, hoidon jatkuvuudesta saadaan hyödyt irti, kertoo Rantonen.
Rantosen mukaan tiimimalli on myös turvallinen järjestely, koska vastuun ei tarvitse kaatua yhden tai kahden ihmisen harteille. Lomia ja poissaoloja on myös helpompi tuurata.
Karoliina Rantosen mukaan koko terveydenhuoltojärjestelmän kannalta hoidon jatkuvuudella on todettu olevan myönteinen yhteys muun muassa perusterveydenhuollon tehokkuuteen ja kustannuksiin sekä väestön terveyteen.