Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Hakkuissa poistetaan osa puustosta poimintahakkuin tai pienaukkohakkuilla.
Suppeammillaan pienaukkohakkuussa on kyse selvästi alle jääkiekkokaukalon kokoisten kuvioiden puuston korjuusta.
Menetelmä voi olla käyttökelpoinen esimerkiksi turvepohjaisilla mailla. Maaliskuun alussa hakuun tulevissa uusissa metsätalouden kannustinlain mukaisissa eli Metka-tuissa pienaukkohakkuiden asema on aiempaa parempi.
– Uudessa tuessa, taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon kohteen vähimmäispinta-ala on yksi hehtaari. Tämä yhden hehtaarin alue voidaan kasata pienemmistä alueista. Nämä pienemmät alueet voivat olla jopa 0,1 hehtaarin suuruisia, kertoo Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen.
Tämä tekee mahdolliseksi, että esimerkiksi pienaukkohakkuiden jäljiltä olevia pieniä aukkoja voidaan laskea yhteen, ja näin saada vähintään hehtaarin kokoinen hoidettava alue.
– Edellisen lain aikaan tällainen ei ollut mahdollista. Silloin pienimmän mukaan otettavan alueen koko piti olla 0,5 hehtaaria, Niskanen sanoo.
Toistaiseksi pienaukkohakkuita on eniten tehty valtion mailla, joskin esimerkiksi viime vuonna koko maan hakkuuilmoitusten mukaan niiden ala yksityismetsissä nousi edellisvuotista suuremmaksi.
Kaikkiin hakkuisiin suhteutettuna pienaukkohakkuiden määrä on varsin vähäinen. Tavallisesti jatkuvan kasvatuksen vastakohtana pidettävissä tasaikäiseen metsänkasvatukseen kuuluvissa uudistushakkuissa aukon suuruus on useimmiten yhdestä pariin kolmeen hehtaariin.
Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Uusimaan alueella pienaukkohakkuita on tehty muutamien hehtaareiden verran.
– Tämänhetkinen merkittävyys on aika marginaalista vielä ainakin tässä meidän alueella, vaikka niitä on kyllä tehty, sanoo yhdistyksen johtaja Saija Peltola.
Perinteisten laajempien aukkohakkuiden etuna ovat yleensä alhaisemmat korjuukustannukset, mikä tarkoittaa korkeampaa puun hintaa.
Tosin monelle metsäomistajalle metsänhoitotavan valinnassa kyse ei ole vain rahasta. Näin myös pienaukkohakkuut saattavat yleistyä.
– Nämä, mitkä meillä ovat olleet, ovat uuden metsänomistajasukupolven edustajia, ketkä ovat olleet kiinnostuneita. Että uskoisin, että tulee varmasti lisääntymään jossain määrin, arvioi Peltola.