Etelä-Savossa sijaitseva Pertunmaan kunta maksaa vuosittain valtionvarainministeriölle yli puoli miljoonaa euroa siitä, että se saa järjestää valtion määräämät peruspalvelut.
Pertunmaa ei ole tilanteessaan yksin. Valtion kunnille jakamat valtionosuudet, joilla rahoitetaan muun muassa kuntien sivistystointa, ovat negatiivisia jo kymmenessä Suomen kunnassa. Pertunmaalla tämä johti jopa tilanteeseen, jossa valtiovarainministeriö muisti kuntaa karhukirjeellä tehostaakseen maksun perintää.
– Tuntuuhan se vähän oudolta, että kunta joutuu järjestämään valtion määräämiä palveluita ja maksamaan siitä. Tämä kuitenkin on se rahoitusmallin mukainen ratkaisu ja toisaalta perustuu siihen kuntien tulojen ja menojen epätasapainoon, summaa kuntatalouden konsultti Eero Laesterä.
Laesterä on perehtynyt viime viikkoina Pertunmaan tilanteeseen. Hänet nimitettiin kuntajakoselvittäjäksi ratkomaan Pertunmaan tulevaisuuden suuntaa.
Kuntaliitosselvitysalueen aikaansaaminen oli Pertunmaan tapauksessa poikkeuksellisen hankalaa. Naapurikunnista halukkuutensa selvitykseen ilmaisivat Mäntyharju, päijäthämäläinen Hartola ja keskisuomalainen Joutsa. Heinola (Päijät-Häme) ja Hirvensalmi (Etelä-Savo) kieltäytyivät lähtemästä selvitykseen.
Vaikka halukkaita kuntia oli useampi, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen määräsi erityisen kuntajakoselvityksen vain Pertunmaan ja Mäntyharjun väliseksi. Syynä on käytännössä maakuntaraja, sillä esimerkiksi Pertunmaan ja Mäntyharjun sote-palvelut on viime vuoden alusta lähtien järjestänyt Etelä-Savon hyvinvointialue.
Kuntaliitoksia luvassa muuallakin, tarvittaessa vastahakoisesti
Valtio on luvannut kuitata kuntaliitoksen tapahtuessa Pertunmaan taseeseen kertyneet 3,4 miljoonan euron alijäämät.
Negatiivisten valtionosuuksien ongelma ei tällä häviä, vaan siirtyy liitoskunnan vastuulle. Käytännössä Mäntyharjun valtionosuuksia leikataan Pertunmaan negatiivisen valtionosuuden verran. Kuntaliiton alustavien laskelmien perusteella ensi vuonna 247 000 euroa.
Pertunmaa ei ole suinkaan ainoa Suomen kunta, joka on taloudellisesti suossa valtionosuusuudistuksen jäljiltä. Laesterä ennakoi, että kuntaliitosselvityksiä tullaan näkemään lähivuosina muuallakin. Todennäköisiä liitosalueita on hänen mukaansa Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
– Suomessa on isoja kuntajoukkoja, joissa kuntajakoselvitysaluetta ei luultavasti saada aikaan kuin pakolla, koska kaikkien kuntien talous on niin huonossa tilanteessa.
Valtionosuusjärjestelmää aiotaan uudistaa kuntaministeri Ikosen asettaman työryhmän johdolla vielä tämän hallituskauden aikana. Uusi lainsäädäntö on aikomuksena saada voimaan vuoden 2026 alussa.
Kuntajakoselvityksellä kiire
Kuntaliitosselvityksen aikataulu on kireä. Ensimmäisten asiakirjojen on oltava valmiina kuntien päätöksentekoa varten jo ennen maaliskuun loppua.
Laesterä raportoi myös kuntien nykytilanteesta ja laatii raportin siitä, millainen uusi kunta olisi taloudellisilta toimintaedellytyksiltään. Kuntien kannan mahdolliseen liitokseen täytyy olla tiedossa toukokuun 15. päivään mennessä.
– Jos jompikumpi kunnista ilmoittaa, että kuntajakosopimus ei kelpaa, vien sitten niitä papereita omana esityksenäni eteenpäin valtiovarainministeriöön.
Mahdollinen kuntaliitos astuisi voimaan 1.1.2025.