Jaakko Rytilä haluaisi poistaa oman kotikuntansa Kihniön maailmankartalta.
– Kunta on elinkelvoton. Se ei ole enää muutamaan vuoteen kyennyt tarjoamaan ihmisille edes kohtuullisia palveluja.
Rytilä vaatii tekemässään kuntalaisaloitteessa, että Kihniön on aloitettava kuntaliitoksen valmistelu kuluvan vuoden 2024 aikana. Liittyä voisi hänen mielestään esimerkiksi Parkanoon.
Aloite on poikkeuksellinen, sillä usein pienet paikkakunnat ovat pitäneet kynsin ja hampain kiinni itsenäisyydestään. Harvinaista on myös, että henkilö ajaa oman kuntansa liittämistä toiseen.
Rytilä myöntää olevansa outolintu. Kantansa tueksi hän lukee Kihniön madonluvut. Niitä ovat muun muassa jatkuva väestön väheneminen ja kuluvalle vuodelle etsittävät, jopa puolen miljoonan euron säästöt.
– Ei ole keinoa, millä kunta voisi säilyä elinkelpoisena.
Videolla Jaakko Rytilä perustelee tarkemmin, miksi hänen mielestään on aivan vääjäämätöntä, että tämä ”touhu” loppuu.
Kihniössä on alle 2 000 asukasta ja se on Kuhmoisten, Punkalaitumen ja Juupajoen ohella Pirkanmaan pienimpiä kuntia. Suomesta löytyy useita vielä pienempiä.
Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen pienin kunta on Lestijärvi, jossa oli vuodenvaihteessa 682 asukasta. Luhangassa asukkaita oli 692 ja Pelkosenniemellä 947 ihmistä.
Jaakko Rytilä sanoo, että toki osa pienistä paikkakunnista on omalla ponnistelullaan onnistunut säilymään hengissä. Kihniön osalta on hänen mielestään kuitenkin myöhäistä.
– Nyt on jo housussa.
”Kunta on alueensa paras kehittäjä”
Kihniön päättäjät suhtautuvat tulevaisuuteen Rytilää valoisammin, eivätkä aja kunnan liittämistä naapureihinsa.
Kihniön kunnanhallitus käsitteli Rytilän aloitteen kokouksessaan maanantaina 12. helmikuuta.
Vastauksessaan hallitus totesi, että talouden haastava tilanne koskee kaikkia Suomen kuntia, ja ne joutuvat sopeuttamaan talouttaan. Lisäksi se linjasi, että itsenäinen kunta on alueensa paras kehittäjä, eikä liitosneuvotteluja ole tarkoitus aloittaa.
– Pienten kuntien, kuten Kihniön, asema on mielenkiintoinen juuri tässä hetkessä, muotoilee kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha-Matti Markkola.
Markkolan mukaan tahtotila on se, että myös pieniä tarvitaan. Eniten yhteistyötä Kihniö tekee juuri Parkanon kanssa.
– Niin kauan kuin voimme hoitaa asioita itse, se on meille parasta.
Markkolan mielestä alueella on vielä tarpeeksi elinvoimaa. Kaavoituksessa on esimerkiksi uusia alueita tuulivoimaa varten.
– Toteutuessaan ne ovat tulevaisuudessa merkittävä tulonlähde.
Kesäaikana myös Kihniön väkiluku moninkertaistuu, kun mökkiläiset saapuvat.
– Meillä on yli 50 järveä ja 750 kesämökkiä. Kausiasukkaat tuovat elinvoimaa tullessaan.
Eniten Markkolaa huolettaa lapsiluvun pienentyminen.
– Lähiopetus on mielestäni yksi elinvoiman tärkeä peruselementti.
”Osa kunnista on aika lirissä”
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen totesi Ylelle tammikuun lopussa, että vaikeassa tilanteessa olevien kuntien määrä on kasvamassa.
Kuntaliiton mukaan vuonna 2007–2023 toteutui 77 kuntaliitosta. Tällä hetkellä ainakin kymenlaaksolaiskunnat Hamina ja Virolahti selvittävät liitoksen mahdollisuutta.
Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö Mikko Mehtosen näkemys on, että kuntien taloustilanne on jonkin verran eriytynyt. Talouden tilanne on vaikea kaikille, mutta erityisen vaikea toisille.
– Jotkut ovat aika lirissä.
Yksi keskeisin syypää tilanteeseen on sote-uudistukseen liittynyt valtionosuuksien vähentyminen noin 500 miljoonalla.
Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Kun rahaa on vähemmän, täytyy kuntien kaivaa säästölistat esiin.
– Myös isommissa kaupungeissa joudutaan etsimään säästöjä aika dramaattisestikin, Mehtonen sanoo.