Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta sanoo olevansa huolissaan siitä, miten aikuissosiaalityön asiakkaista puhutaan.
Hän sanoo että osalle päättäjistä ajatus aikuissosiaalityön merkityksestä näyttäytyy ihmisten ”hyysäämisenä”, ja sille pitää saada loppu.
– On sanottu suoraan, että leikkaussuunnitelmat toteutuvat tutkijoiden varoituksista huolimatta.
Hallituksen tavoite toimeentulotuen saajien määrän puolittamisesta suistaa ihmiset yhä syvempään köyhyyteen, Kivipelto uskoo.
– Jos toimeentulotukea ei saa, ihmiset hakeutuvat leipäjonoihin ja diakoniatyön avun piiriin.
Töihin he eivät hakeudu, koska he eivät pysty työhön, sanoo Kivipelto.
Kivipellon mukaan hyvinvointivaltion perustuksia murennetaan.
Oletko kokenut vaikeuksia toimeentulotuen hakemisessa? Voit kertoa meille kokemuksistasi jutun lopusta löytyvällä lomakkeella.
Hyvinvointivaltio huolehtii niistä, jotka eivät muuten pärjää
Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat monella tavalla hyvinvointivaltion tarpeessa. Ongelmat ovat vyyhti pitkäaikaistyöttömyyttä, köyhyyttä, terveysongelmia, mielenterveyden haasteita ja ylisukupolvinen esimerkki siitä, kuinka tilanteesta on vaikea nousta.
– Jos aikuissosiaalityön asiakkuus on jatkunut vuosia, ja ongelmia on paljon, on ennuste töihin huono, sanoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eli Oma Hämeen sosiaalihuollon erityisasiantuntija Katri Pellinen.
Tilastot tukevat väitettä. THL:n selvityksessä käy ilmi, että vuonna 2013 40–50 prosenttia aikuissosiaalityön asiakkaista asetti tavoitteeksi työllistymisen. 2020 tehdyssä selvityksessä työhön ajatteli pystyvänsä enää noin 30 prosenttia, kertoo Minna Kivipelto.
Mielenterveysongelmien kasvu on hurjaa. Vuoden 2013 tutkimuksessa 20 prosenttia asiakkaita nimesi mielenterveyden paranemisen sosiaalityön tavoitteeksi. Viisi vuotta myöhemmin mielenterveysongelmien helpottuminen oli tavoitteena 60 prosentilla asiakkaista.
Tukiviidakko on monelle hakijalle liikaa
Vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirrettiin Kelalle, minkä piti yksinkertaistaa tukien hakemista. Kivipelto sanoo, että aikuissosiaalityön asiakkaiden tuista noin 99 prosenttia tulee Kelasta.
Tukien verkko on kuitenkin edelleen hyvin sirpaleinen: tukia on monenlaisia, ja niiden katkeamiset ja hakemiset poikivat erilaisia oikaisupyyntöjä ja selvityksiä. Osa asiakkaista hyytyy selvitysten alle.
– Monet pelkäävät, mikä lappu seuraavana postilaatikosta kilahtaa. Jos olet ollut leipäjonossa kahvinkeitossa, pieni tulo voi aiheuttaa pitkät selvitykset. Meillä pitäisi olla paljon yksinkertaisempi tukijärjestelmä, työelämäprofessori Minna Kivipelto sanoo.
Katkenneet tuet, selvitykset ja oikaisupyynnöt näkyvät puolestaan aikuissosiaalityön piirissä. Sinne otetaan yhteys, kun taloudellinen vyyhti on asiakkaalle liikaa.
Asiakkaiden moninaiset ongelmat ovat tulleet tutuksi sosiaalityöntekijäksi kouluttautuvalle Merja Kauppiselle. Aikuissosiaalityön asiakkaat nähdään hänen mielestään yhteiskunnassa pelkkänä kulueränä. Videolla hän vastaa neljään väittämään sosiaaliturvasta.
Kanta-Häme rakentaa yhden luukun periaatetta
Oma Hämeen erityisasiantuntijan Katri Pellisen mielestä asiakkaiden talousongelmiin on tartuttu.
Vajaa vuosi sitten Oma Hämeessä on aloittanut taloudellisen tuen yksikkö, jossa on myös taloudellisen neuvonnan puhelin. Tämä on vähentänyt yhteydenottoja muualle, ja ihmiset voivat saada avun jo yhden puhelun aikana.
Yhden soiton aikana saadaan apua talouskysymysten lisäksi muihinkin ongelmiin, joita on usein.
– Yhden luukun periaate etenee. Hyvinvointialueilla yhteistyö sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen kanssa on laissa määritelty. Yhteistyö on keskiössä ja tietojärjestelmien ja työntekijöiden kouluttamisen kautta tilanne paranee, Pellinen perustelee.
Historialliselle uudistukselle on annettava aikaa
Työelämäprofessori Minna Kivipelto sanoo, että aikuissosiaalityötä tekevien sosiaalityön ammattilaisten asiakasmäärät ovat selvityksessä olleet vähintään kaksinkertaiset suosituksiin nähden. Asiakastyöltä aikaa vievät byrokratia ja kirjaamiset.
Kivipellon mukaan asiakkaan kohtaamiseen käytetään vain noin kolmasosa työajasta.
Katri Pellinen muistuttaa, että kirjaamiset ovat välttämätön osa työtä. Keskimäärin yhdellä työntekijällä pitäisi olla 2–4 asiakastapaamista, riippuen asiakkaan tilanteesta.
Hyvinvointialueen rakentaminen on massiivinen muutos, joten sen rakennusaikana paljon aikaa vievät myös erilaiset koulutukset ja uuden asenteen oppiminen. Että todellinen asiakaskeskeisyys tulisi todeksi, sitä pitää opetella, Katri Pellinen sanoo.
Merja Kauppinen saa asiakkaiden auttamisesta paljon iloa. Aiemmin toimittajana työskennellyt Kauppinen sanoo, että moni aikuissosiaalityön asiakas kantaa osattomuuden ylisukupolvista taakkaa.
