Ensimmäiseksi Jouko Ylijoki touhuaa tietäjärumpunsa lämpimään paikkaan. Paikallisen muinaisolutpubin tiloissa on viileää ja hämärää, sillä ravintola on talviteloillaan.
– Ettei rumpu mene kylmän takia vireestä, kuuluu mystikon selitys.
Paikka henkii entisaikaa. On taljoja ja yrttejä. Pitkät penkit ja pöydät ovat kuin vanhasta torpasta. Alkumaljana on maistiainen muinaisolutta, ruissahtia. Maku on makea, rukiisen leipämäinen. Ulkonäkö on samea.
Tunnelma alkaa olla kohdillaan Kalevalasta puhumiseen.
Tietäjät usein maan alla
Raumalainen muinaisperinteen harrastaja Jouko Ylijoki on kurkkulaulaja, eikä keikka onnistu tuulitakissa. Mies katoaa vaihtamaan vaatteita.
Ylijoki hurahti perinneasioihin jo lapsena. Arkeologit tekivät kaivauksia 1950-luvulla hänen kotiseudullaan Euran Kolmhaarassa. Hän päätyi tarkkailemaan muinaisjäännösalueelta löytyviä merkkejä elämästä – ja kuolemasta.
– Kampakeraamisen ajan punamultahaudat kertoivat, että ihmisiä tapoineen oli ollut täällä ennenkin.
Kansanperinteen tunnetuin tietäjä lienee se iänikuinen eli Väinämöinen. Tietäjät ovat joutuneet historian saatossa katoamaan maan alle eri uskontojen kiilattua Suomeen.
Niin on kuulemma nytkin. Jouko Ylijoen mukaan tietäjiä on edelleen, mutta he ovat yleensä piilossa.
Mies iskee tarinaa taitavasti.
Rytmi lainattu ajasta ennen syntymää
Kohta alkaa kurkkulaulu, mutta ensin huolletaan rumpu karhunrasvalla.
– Onko hartiakipuja, Jouko Ylijoki tiedustelee.
Aina sen verran. Tietäjärummun tahti tulee lähelle hartioita. Tum-tum-tum. Rytmi tuntuu koko kropassa kuin mystisinä aaltoina.
– Ihminen on enimmäkseen vettä, Ylijoki arkipäiväistää.
Myös kurkkulaulua rytmittää tietäjärummun tasainen jumputus. Vastaavia rumpuja on kaikilla pohjoisen havumetsäalueen alkuperäiskansoilla.
Rytmi on lainattu ihmisen varhaisimmasta äänimaisemasta, äidin sydänäänistä – ajalta ennen syntymää.
Kalevalan oppina tasa-arvo
Onko nimi enne? Joukossa on muinaisrunomainen sävy, kiitos Joukahaisen, tuon Lapin laihan tietäjän. Jouko Ylijoki ei innostu Joukahaisesta, joka oli vähän kukkopoikamainen uhoaja, jonka Väinämöinen voitti 6–0.
Kalevalan opiksi nykykansalle hän tarjoaa tasa-arvoa.
– Kunnioitus ja tasa-arvo ihmisten, luomakunnan ja koko universumin välillä on avain kestävään tulevaisuuteen.
Kalevalan aikaan naisille oli vahva asema. Se heijastui myönteisesti koko ajanjaksoon. Ylijoelta pääsee pieni luento.
– Uuden uskonnon ja arvomaailman takia noin 1100-luvulla tuli välimerellinen naiskäsitys. Tämä eriarvoisuuteen perustuva ihmiskäsitys oli tuhoisa kalevalaiselle kulttuurille.
Sama tapahtui koko luomakunnalle, kun ihminen julistautui luomakunnan herraksi, jolla on kaikki valta ja oikeus.
– Lopputulos tästä on ollut ympäristön kestämätön kehitys.
Sahtivainu vei muinaisoluen panijaksi
Miksi juuri kansanperinne? Sitä Jouko Ylijoki ei oikein osaa selittää. Hän opiskeli aikoinaan Mustialan maatalousoppilaitoksessa, jossa kasvibiologian ammattilainen sai vainun sahdista.
– Ryhdyin selvittämään vanhoja sahtisukuja. Valmistus on tuhansia vuosia vanhaa naiskulttuuria, reseptit kulkivat aina äidiltä tyttärelle tai miniälle.
Ylijoki on tehnyt jo lähes 30 vuotta muinaisolutta, aluksi Isojoella, nyt Vanhan-Rauman kupeessa.
Muinaisolutta voi nauttia omassa Hullu Hirvi -pubissa, mutta Olu Bryki Raum -yrityksen tuotteita menee myös Alkoon sekä ravintoloihin Tampereelle ja Helsinkiin. Siellä on ymmärrystä olutkulttuurille.
– Turkulaisille on turha myydä, Jouko Ylijoki paljastaa.
Pakko puhua vielä alkumunasta.
Kansanperinteen rakastajalle tuli lämpöinen olo, kun Euroviisuihin lähtevä Windows95man syntyy farkkumunasta. Kalevalassa maailma syntyy sotkan munasta.
Selvä viittaus Kalevalaan?
– Ilman muuta. Tosin Kalevalassa puhutaan enemmän oluen synnystä kuin maailman synnystä.